Hallituksen jäsenen tehtävään kuuluu joukko oikeuksia, mutta asunto-osakeyhtiölaissa luetellaan myös paljon velvollisuuksia — joita on luonnollisestikin noudatettava. Mutta mikä on todellisuudessa niiden sisältö ja laajuus? Entä tarvitseeko vastuusta olla huolissaan, jos lähtee mukaan hallitukseen?
Suurin vastuu taloyhtiön johtamisessa on isännöitsijällä, jolle saattaa langeta vahingonkorvausvelvollisuus hallituksen sijaan. Näissä tapauksissa hallitus on kyennyt osoittamaan hoitaneensa tehtävänsä asianmukaisesti, jolloin se vapautuu vastuusta vahingosta huolimatta. On myös niitä tapauksia, joissa hallitus ja isännöitsijä kantavat vastuun yhdessä. Toisinaan taas yksittäinen hallituksen jäsen on vahingonkorvausvelvollinen – tosin se on erittäin harvinaista. Kaikki tilanteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
1. Mitä tarkoittaa huolellisuusvelvoite?
Taloyhtiön hallituksen jäseniltä edellytetään huolellisuusvelvoitteen mukaista toimintaa. Se velvoittaa edistämään taloyhtiön etua ja toimimaan työssä huolellisesti. Huolellisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jota asemaan valitulta henkilöltä voidaan kohtuudella olettaa. Hallituksessa toimimiselle ei kuitenkaan ole asetettu erityisiä vaatimuksia, joten kuka tahansa voi ottaa tehtävän vastaan. Jäsenen ei siis tarvitse olla alan ammattilainen täyttääkseen huolellisuusvelvoitteen.
Laissa säädetään myös osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta. Sen mukaan hallitus ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä toimenpiteisiin, joka tuottaa jollekin etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
2. Mihin hallituksen ja yksittäisen jäsenen vastuu rajautuu?
Hallitus on vastuussa ainoastaan oman toimikautensa aikaisista tapahtumista ja päätöksistä. Uuden hallituksen ei tarvitse huolestua vastuusta, jos edellisen hallituksen virheet selviävät vasta myöhemmin.
Sama periaate koskee myös yksittäisiä hallituksen jäseniä. Kesken toimikauden hallitustyön jättänyt jäsen ei vastaa eronsa jälkeen tehdyistä päätöksistä. Toisaalta hän ei myöskään eronsa johdosta vapaudu aikaisemmin tehtyjen päätösten aiheuttamasta vastuusta. Kesken toimikauden valittu jäsen ei puolestaan ole vastuussa niistä toimikauden aikaisista päätöksistä, jotka on tehty ennen hänen valintaansa.
Hallituksen vastuuta määritettäessä on tärkeää huomata, että yksittäinen jäsen vastaa vain sellaisesta toimesta tai päätöksestä, jota hän hoitanut roolissaan. Jos vahinko on syntynyt yksityishenkilönä, vastuuta ei arvioida hallituksen jäsenen vastuuperusteen mukaan.
3. Milloin hallitus voi joutua korvausvastuuseen, voiko yksittäinen jäsen vapautua vastuusta?
Korvausvastuun aktualisoituminen edellyttää tuottamuksellista toimintaa. Tahallisuutta ei siis vaadita, mutta toisaalta mikä tahansa vahinko ei aiheuta vastuuta ilman tuottamuksellisuutta. Vastuun syntymisen perusteena on ennen kaikkea objektiivinen huolellisuus. Sen katsotaan vaadittavan sellaista huolellisuutta, mitä huolellinen henkilö noudattaisi vastaavissa olosuhteissa. Jos hallitus toimii huolellisesti kaikessa vaiheissa, mutta silti yhtiölle tai jollekin osakkaalle syntyy vahinkoa, hallitus ei joudu vastuuseen.
Yksimielisesti tehty päätös tuo vastuun jokaiselle hallituksen jäsenelle. Jos jäsen on eri mieltä asiasta, hänen on merkittävä asiasta eriävä mielipide. Näin hän lähtökohtaisesti vapautuu päätöksen aiheuttamasta vastuusta. Eriävä mielipide on siis syytä merkitä aina, jos jäsen ei seiso tehdyn päätöksen takana.
4. Millaisia ovat tyypilliset tilanteet, joissa taloyhtiö joutuu korvausvastuuseen?
Usein vastuukysymykset aktualisoituvat taloudenhoidossa. Taloyhtiön varoja on saatettu käyttää sen edun vastaisesti tai esimerkiksi vastike- tai työnantajamaksuja ei ole peritty tai maksettu ajallaan. Usein vastuu liittyy myös taloyhtiön korjaushankkeisiin, joissa hallitus on päätynyt johonkin muuhun kuin yhtiölle edullisimpaan ratkaisuun. Tällainenkin vaihtoehto on tosin mahdollinen ilman vastuun syntymistä, jos päätös on taloyhtiön kannalta pätevästi perusteltu. Jos taas rakennustoimi epäonnistuu, se ei suoraan tarkoita hallituksen vastuun syntymistä. Tällaisissa tapauksissa toimen suorittanut yritys on lähtökohtaisesti vastuussa. Kolmas esimerkki vastuun syntymisestä on toimivallan ylitys. Tällöin kyse on esimerkiksi siitä, että hallituksen päätös on ristiriidassa yhtiökokouksen päätöksen kanssa.
5. Vastuu jännittää, uskallanko lähteä mukaan toimintaan?
Vaikka hallituksen jäsenellä on vastuu tietyistä toimista, sen aktualisoitumiselta on loppujen lopuksi helppo välttyä. Tarvitsee vain noudattaa yleistä huolellisuutta, selvittää asiat riittävän tarkasti ja toimia kaikessa yhtiön edun mukaisesti ja yhdenvertaisuuslakia noudattaen. Lisäksi on tärkeää, että hallitus valvoo aktiivisesti paitsi isännöitsijän myös yksittäisten jäsenten toimintaa. Tarkkuuden ansiosta ongelmiin on mahdollista puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa.
Monet tehtävät on asetettu ammattitaitoisen isännöitsijän vastuulle, eivätkä hallituksen jäsenet lähtökohtaisesti vastaa isännöitsijän virheistä – kunhan he ovat tehneet oman osuutensa huolellisesti. Hallituksessa toimiminen on vastuuntuntoisuutta ja huolellisuutta vaativaa, mutta parhaimmillaan silmiä avaavaa ja mukavaa toimintaa. Tärkeintä on, että työn ottaa tosissaan ja uskaltaa tarpeen tullen kääntyä asiantuntijoiden puoleen.
