Miten uusi rakentamislaki vaikuttaa rakennuslupaprosessiin, rakennusmateriaalien käyttöön sekä taloyhtiöiden peruskorjaushankkeisiin ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Jaakko Kanerva nostaa esiin neljä keskeistä muutosta, joihin kannattaa tutustua hyvissä ajoin.
Uuden rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan asteittain 1.1.2025 ja 1.1.2026. Laki pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta ja tukemaan siihen sopeutumista asettamalla rakentamiselle vaatimuksia, jotka vähentävät ympäristökuormitusta. Lisäksi kiertotalouden edistäminen ohjaa rakennusalan toimijoita tehokkaampaan materiaalien uudelleenkäyttöön ja kestävään resurssien hallintaan. Uusi sääntely mahdollistaa myös rakentamisen tietojen ja päätösten valtakunnallisen digitalisoinnin, mikä helpottaa tiedon saatavuutta ja parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä tiedonhallintaa rakennushankkeissa.
1. Taloyhtiöiden peruskorjaushankkeet ja energiatehokkuusvaatimukset
Taloyhtiöiden peruskorjaushankkeisiin tarvitaan jatkossakin käytännössä rakentamislupa. Uusi laki tarkentaa sääntelyä jonkin verran aiempaan verrattuna: lupa on tarpeen muun muassa silloin, jos korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin tietyllä alueella todetun terveyshaitan poistamiseen, toimenpidealueen kantava rakenne on vaurioitunut tai korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden.
Uuden rakentamislain mukaan rakennuksen korjaus- ja muutostöissä rakennus voidaan korjata alkuperäisen tai myöhemmän rakentamistavan mukaisesti, jos korjattava rakenne tai osa on ollut teknisesti toimiva eikä korjaamiseen kohdistu sellaista energiatehokkuuden parantamisvaatimusta, jota ei voisi toteuttaa vanhaa rakentamistapaa noudattaen. Tämä edustaa muutosta aiempaan sääntelyyn.
Rakennuksen energiatehokkuutta on parannettava rakentamisluvanvaraisen korjaustyön yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tämä punninta on otettu uuteen lakiin mukaan.
Lain esitöiden mukaan teknisyydellä tarkoitetaan sellaista ratkaisua, jonka toteutuksessa ja suunnittelussa esimerkiksi kosteustekniset, palotekniset, äänitekniset ja sisäilmasto-olosuhteet eivät heikkene. Toiminnallisesti toteutettavalla ratkaisulla tarkoitetaan ratkaisuja, jonka seurauksena rakennuksen käyttäminen aiottuun käyttötarkoitukseensa ei merkittävästi heikkene verrattuna alkuperäiseen ratkaisuun. Taloudellisesti toteutettavalla ratkaisulla tarkoitetaan kustannustehokkuutta.
2. Rakennuslupaprosessin uudistukset ja niiden vaikutukset rakennuttajien toimintaan
Rakennusluvan nimi muuttuu rakentamisluvaksi. Merkittävä asia on se, että toimenpidelupa poistuu kokonaan. Toimenpideluvan poistumisen myötä rakentamislupaa vaativat kohteet on nyt listattu tarkemmin, mutta samalla lupatarve arvioidaan joustavammin sanallisen sääntelyn pohjalta. Aiemmin käytössä ollut kuntien rakennusjärjestyksiin perustuva ilmoitusmenettely poistuu 1.1.2025.
Rakentamislupaa on mahdollista jatkossa hakea kaksiosaisesti. Rakentamislupa sisältää sekä alueen käyttöön ja sijaintiin liittyvien edellytysten että olennaisten teknisten toteutusvaatimusten tarkastelun. Hakijan pyynnöstä kunta voi tehdä erillisen päätöksen sijoittamisedellytysten täyttymisestä. Tämä mahdollistaa rakennuskohteen sijoittamisen haluttuun paikkaan ennen rakennuksen teknisten ratkaisujen tarkempaa suunnittelua.
Rakentamislupahakemuksen käsittelylle säädetään niin sanottu takuuaika. Kunnan on näin ollen vuoden 2026 alusta alkaen ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvonta on ottanut vastaan hakemuksen liitteineen.
3. Rakennusmateriaalit ja kestävään kehitykseen liittyvät valinnat
Uusi rakentamislaki tuo mukanaan vähähiilisyyden vaatimuksen eli rakennus on suunniteltava ja toteutettava käyttötarkoituksensa mukaisesti vähähiilisenä. Tavoite voidaan saavuttaa energiatehokkuuden maksimoinnilla tai esimerkiksi käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja. Lisäksi vaatimukseen sisältyisi rakennuksen hiilikädenjäljen kasvattaminen eli mahdollisten ilmastohyötyjen lisääminen suunnittelun ja rakentamisen keinoin.
Rakentamislain korjauksia koskevia vaatimuksia kevennettiin aiempiin säädöksiin verrattuna. Esimerkiksi ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatimisvelvoitetta supistetaan siten, että niitä ei vaadita pientaloilta tai laajamittaisesti korjattavista rakennuksista tai muista muutostöistä ja laajennuksista. Korjaussarja muuttaa myös sen, että ilmastoselvitystä ei tarvitse tehdä vielä rakentamislupaa haettaessa vaan loppukatselmuksen yhteydessä.
4. Vastuukysymykset eri osapuolten välillä
Uusi laki ei vaikuta vastuukysymyksiin. Marinin hallituskaudella hyväksytyssä rakentamislaissa oli uusi päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykälä, mutta rakentamislain korjaussarjassa pykälä kumotaan. Vastuukysymyksiin ulottuvasta muutoksesta luovuttiin sen saatua paljon kriittistä lausuntopalautetta.
Tutustu asiantuntijaan
Jaakko Kanerva
asianajaja
Yhteystiedot
