Pankit ovat lähestyneet taloyhtiöitä viime aikoina erilaisilla tietopyynnöillä rahanpesun estämisen tarkoituksessa. Pyynnöt saattavat koskea esimerkiksi osakeluetteloa tai jopa selvitystä siitä, mistä osakkeenomistajien vastikerahat tulevat. Taloyhtiöt eivät liene kaikista riskialttiimpia seurantakohteita, mutta silti pankit saattavat vaatia näitä tietoja. Kuinka pitkälle ylipäätään taloyhtiöiden selvittämisvelvollisuus voidaan viedä rahanpesun estämisen tarkoituksessa?
Suomessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä säädetään pääosin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa (rahanpesulaki). Rahanpesulakia uudistetaan EU:n rahanpesudirektiivien johdosta ja tuore hallituksen esitys 228/2016 valmistui marraskuussa. Uudessa laissa tulee olemaan täsmennyksiä myös asunto-osakeyhtiöiden osalta. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi oleellisimmat laissa säädetyt velvollisuudet ovat asiakkaan tuntemiseen ja tunnistamiseen liittyvät velvollisuudet sekä epäilyttäviä liiketoimia koskeva ilmoitusvelvollisuus.
Mitkä tahot ovat ilmoitusvelvollisia?
Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisia ovat yhteisöt ja elinkeinonharjoittajat eli esim. pankit. Pankkien tehtävänä on siis asiakkaittensa valvominen ja heidän toimistaan raportoiminen. Pankin tulee tuntea asiakkaansa ja tehdä heistä riskiperusteinen arviointi. Lisäksi pankin tulee tuntea asiakkaansa tosiasiallinen edunsaaja. Nykyisen rahanpesulain mukaan tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, jonka hyväksi liiketoimi toteutetaan tai, jos asiakas on oikeushenkilö, sitä luonnollista henkilöä, jonka määräysvallassa asiakas on.
Asunto-osakeyhtiö rinnastetaan yhdistykseen
Uudistetussa rahanpesulaissa tullaan määrittelemään tosiasiallinen edunsaaja tarkemmin, myös asunto-osakeyhtiöiden osalta. Uudessa laissa asunto-osakeyhtiö tullaan rinnastamaan yhdistykseen, koska ne kuuluvat voittoa tavoittelemattoman toimintansa perusteella lähinnä rahanpesudirektiivissä tarkoitettuihin muihin oikeushenkilöihin kuin yrityksiin, vaikkakin ne Suomessa ovat yhtiömuotoisia ja rekisteröidään kaupparekisteriin. HE:n mukaan asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitetun asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tosiasiallisena edunsaajana pidettäisiin kaupparekisteriin merkittyjä hallituksen jäseniä.
Asunto-osakeyhtiöt eivät varsinaisesti harjoita liiketoimintaa, vaan kyse on yleensä asuinrakennuksen ja tontin hallinnoinnista. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä on harvinaista, että yksittäisellä osakkaalla olisi yli 25 prosentin omistusosuutta asunto-osakeyhtiön osakkeista. Näin ollen omistusosuuden suuruus ei olisi tarkoituksenmukainen kriteeri tosiasiallisen edunsaajan aseman määrittelemiseksi.
Velvollisuus pitää yllä tosiasiallista edunsaajaa
Asunto-osakeyhtiössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävät yhtiökokouksen lisäksi hallituksen jäsenet, jotka vastaavat asunto-osakeyhtiön yhteisten asioiden hoitamisesta. Asunto-osakeyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. Asunto-osakeyhtiöiden toiminnan luonne ja niihin liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vähäiset riskit huomioiden voidaan pitää riittävänä sitä, että asunto-osakeyhtiöiden tosiasiallisina edunsaajina pidetään kaupparekisteriin merkittyjä hallituksen jäseniä. Asunto-osakeyhtiöllä on myös velvollisuus pitää yllä tosiasiallista edunsaajaa koskevia tietoja eli toisin sanottuna hallitusta koskevien tietojen tulee olla ajan tasalla.
Mitä on epäilyttävä liiketoiminta taloyhtiössä?
Yhteenvetona voidaan todeta, että pankeilla ilmoitusvelvollisina on perusteltu syy tuntea asiakkaansa ja valvoa tämän toimintaa. Valvonta täytyy kuitenkin suhteuttaa siihen, että asunto-osakeyhtiöt harvemmin kuuluvat rahanpesulain sääntelyn ytimeen. Taloyhtiöiden on joka tapauksessa noudatettava henkilötietolakia ja tietosuojaa koskevia säännöksiä eikä sillä ole oikeutta siten luovuttaa kaikkia pyydettyjä tietoja automaattisesti.
ASREK tuo mukanaan muutoksia
Tietosuojavaltuutettu ja Finanssivalvonta valvovat omilta tahoiltaan rahanpesulain noudattamista. Sääntelyllä tai viranomaisten lausunnoilla ei kuitenkaan oteta kantaa siihen millaisia tietoja saa kerätä ja millaisia ei. Kyse on aina tapauskohtaisesta arvioinnista, kun mietitään sitä, kuinka pitkälle taloyhtiöiden tietojenantovelvollisuus voidaan viedä.
Entä tuleeko uusi rahanpesulaki muuttamaan nykytilannetta taloyhtiöiden kannalta? Uudistushankkeessa mukana ollut valtionvarainministeriön lainsäädäntöneuvos Armi Taipale uskoo, että sen kummempia muutoksia ei ole luvassa. Pankeilla on jo pääsy esim. kaupparekisteristä ilmeneviin tietoihin. Taloyhtiöiden lainanotto kiinnostaa pankkeja, mutta tällöin ei ole kyse enää rahanpesulain soveltamisesta.
Sen sijaan Maa- ja metsätalousministeriön uusi hanke ASREK, tuo varmasti muutoksia. ASREK, eli sähköinen asunto-osakerekisteri, on uusi perusrekisterin luonteinen rekisterijärjestelmä, jonka avulla voidaan rekisteröidä asunto-osakkeilla hallittavia osakehuoneistoja koskevat tiedot ja omistajamerkinnät sähköisesti. Rekisterijärjestelmän toteuttaminen alkoi tänä vuonna.
