Generatiivisen tekoälyn avulla voidaan luoda monenlaisia sisältöjä, kuten kuvia, tekstejä ja virtuaalisia ympäristöjä. Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia monilla eri aloilla, myös juridiikassa.
Tekoäly tarjoaa juristeille monia tapoja tehostaa työskentelyä. Nopea tiedonhaku ja tekstintuotto lienevät hyödyllisimpiä käyttömahdollisuuksia juristin työssä. ChatGPT ja muut vastaavat sovellukset voivat auttaa löytämään relevanttia tietoa oikeustapauksista ja lainsäädännöstä. Lisäksi tekoälyä voi hyödyntää sopimusten ja oikeudellisten tekstien laadinnassa, sillä tekoäly voi esimerkiksi tuottaa uutta kirjallista materiaalia tai jäsentää tai tiivistää jo olemassa olevaa tekstiä. Parhaimmillaan tekoäly siis tehostaa juristin työtä.
Tekoälysovellusten kykyä tuottaa tekstiä voi hyödyntää myös esimerkiksi käännöstehtävissä. Tekoäly voi kääntää dokumentteja eri kielille. Varsinaisessa juristin työssä tarvittavien käännöstehtävien lisäksi esimerkiksi markkinointi- ja viestintämateriaalien kirjoittaminen useammalla kielellä voi avata uusia mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.
Työskentelyn tehostamiselle automatisoinnin avulla on tilaa ja kysyntää varsin perinteisiin työskentelytapoihin nojautuvalla oikeudellisella alalla. Tekoäly voi automatisoida tiettyjä rutiinitehtäviä, kuten juridisten asiakirjojen ja sopimusten luonnostelua. Tekoäly voi myös auttaa analyyttisessa päätöksenteossa esimerkiksi tekemällä arvioita sopimuksiin sisältyvistä riskeistä tai mahdollisuuksista. Tekoälyä voidaan hyödyntää myös eräänlaisena valmentajana, sillä se voi analysoida käyttäjänsä suorituskykyä ja antaa tälle ehdotuksia tai suosituksia.
Heikkoudet liittyvät luotettavuuteen ja tietosuojaan – ihmistä tarvitaan aina
Tekoälyn käyttöön sisältyy myös riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi väärinkäyttömahdollisuuksiin, tekijänoikeusrikkomuksiin, tietoturvaongelmiin ja eettisiin kysymyksiin.
Vaikka tekoäly tarjoaa parhaimmillaan juristeillekin huimia käyttömahdollisuuksia, sen heikkoudet tulee pitää mielessä. Ne liittyvät muun muassa tekoälyn kykyyn prosessoida vain rajallista määrää tietoa, tiedon ajantasaisuuteen tai ”vinoumiin”, arvailevaan toimintatapaan, epätosien väitteiden totena esittämiseen sekä siihen, ettei tekoäly tosiasiassa ymmärrä ihmisen lailla kontekstia tai ”maalaisjärkeä”. Juristin työn osalta tämä tarkoittaa sitä, ettei tekoäly pysty itsenäiseen juridiseen työhön. Lopputuote edellyttää aina juristin läpikäyntiä.
Tekoälyn hyödyntämisessä tulee myös huomioida tietosuoja. Avoimiin tekoälysovelluksiin ei tule syöttää luottamuksellista tietoa. Esimerkiksi ChatGPT:n ilmaisessa versiossa kaikki syötetty tieto jää OpenAI:n eli ChatGPT:n kehittäjän käyttöön, ellei käyttäjä erikseen pyydä datan tuhoamista. Eri sovellukset toimivat kuitenkin eri tavoin. Turvallisuus- ja tietosuoja-asioiden huomiointi on välttämätöntä, jotta varmistetaan, että tekoälysovellusten käyttöön liittyvät tiedot ovat suojattuja.
Vastuullinen tekoälyn käyttäminen voi sisältää asianmukaisten kontrollien ja valvontamekanismien käyttöönoton, käyttäjien kouluttamisen turvalliseen käyttöön sekä sääntelyn ja lainsäädännön kehittämisen alan käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että välttyy plagiarismilta, sillä tekoäly voi tahattomasti luoda lopputuotteen, joka muistuttaa toisen henkilön tuotantoa.
Tekoälyn toimintamalliin tutustuminen, sen olennaisten vahvuuksien ja heikkouksien ymmärtäminen ja tekoälyn eettisen käyttämisen opettelu ovat ensisijaisen tärkeitä asioita, mikäli tekoälyä haluaa hyödyntää työssään.
Tekoäly ei missään tapauksessa korvaa ihmisen luovuutta, kykyä kriittiseen ajatteluun ja asiantuntijuutta. Se on kuitenkin parhaimmillaan myös juristin työkalupakkiin oiva aputyökalu, joka vapauttaa aikaa ja muita resursseja.
Anna Pasanen,
lakimies, OTM
