Kysyimme pelastusalan asiantuntijalta, mihin kohtiin kiinteistössä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vakavien onnettomuuksien välttämiseksi.
Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma on laadittava kaikkiin kiinteistöihin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Vastuu suunnitelman laadinnasta ja säännöllisestä päivittämisestä on asuinkiinteistön hallituksella.Pelastussuunnitelma sisältää kaikki taloyhtiön ennakoitavissa olevat turvallisuusriskit, niiden ennaltaehkäisyn ja toimintaohjeet vaaratilanteessa. Hallituksen tulee tiedottaa pelastussuunnitelmasta osakkaita, ja osakkaiden tehtävä on puolestaan välittää tieto mahdollisille vuokralaisille.
Pakollisista turvallisuustoimista huolimatta taloyhtiöissä tulee asiantuntijan mukaan säännöllisesti vastaan epäkohtia, jotka voivat johtaa vakaviin vaaratilanteisiin tai vaikeuttaa pelastustöitä onnettomuuden aikana. SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:
1. Kuka sulkee ilmanvaihdon ja miten?
Kun asuinrakennuksen läheisyydessä tapahtuu vaarallisten aineiden onnettomuus tai laajamittainen tulipalo, ensimmäinen ja tärkein tehtävä on sulkea kiinteistön ilmanvaihto. Hämmästyttävän usein taloyhtiöllä on kuitenkin hukassa se, kuka tämän tekee ja miten ilmanvaihdon sulkeminen tapahtuu. Telaranta kertoo, että uhkaavassa tilanteessa ei pidä jäädä arpomaan tekijää, vaan sulkutoimen voi tehdä kuka tahansa asukkaista. Tärkeintä siis on, että kaikilla asukkailla on täsmällinen tieto siitä, millaisessa tilanteessa toimenpide on välttämätön ja miten sulku käytännössä tapahtuu.
2. Käytävä tyhjäksi roinasta ja seis sähköpyörien lataamiselle yleisissä tiloissa
Lastenvaunujen, apuvälineiden ja muun tavaran säilyttäminen taloyhtiön kulkureiteillä aiheuttaa edelleen yllättävän usein todellisia vaaratilanteita. Turha roina porraskäytävillä vaikeuttaa poistumista hätätilanteessa. Lisäksi käytäville jätetyt tavarat houkuttelevat tuhopolttajia. Esimerkiksi tahallisesti sytytetyt lastenvaunut ovat edelleen varsin yleinen tulipalon syy kerrostaloissa.
Asukkailta saattaa unohtua lisäksi se, että sähköpyörän akkua ei saa ladata taloyhtiön irtaimistovarastossa tai kellarikäytävillä. Sama sääntö koskee kaikkia sähkölaitteita. Taloyhtiön pistorasioita ei saa ylipäätään käyttää ilman lupaa. Taloyhtiö voi päättää, että tietyssä paikassa lataus on mahdollista. Tällöin kuitenkin tulee varmistaa, että tilasta löytyy alkusammutusvälineet. Tilan tulisi olla myös palo-osastoitu erilleen muista tiloista.
3. Mystiset varatiejärjestelyt
Uudemmista taloyhtiöistä löytyy usein pelastusreittejä, esimerkiksi parvekeluukkuja, joista kukaan ei tiedä mitään. Parvekeluukun päälle on saatettu asentaa esimerkiksi terassilaudoitus. Varatiet ja vastaavat hätäpoistumismahdollisuudet löytyvät tutustumalla kiinteistön alkuperäisiin piirustuksiin.
Tyypillistä on myös se, että taloyhtiöön aikanaan suunnitellulla pelastustiellä on betoniporsaita tai muita esteitä. Telaranta kannustaa tutustumaan talon tietoihin ja varmistamaan, että kaikki pelastustiet ja varatiet reitit ovat käytettävissä.
4. Asuntojen palo-ovissa saattaa piillä vaara
Kerrostaloissa erittäin yleinen kahden oven yhdistelmä voi olla todellinen ongelma tulipalon yllättäessä. Huoneistopalon alkuvaiheessa tilaan syntyy ylipaine, joka saattaa estää sisäänpäin kääntyvän sisäoven avaamisen.Tulos ilmeni Aalto-yliopiston johtamassa Paineenhallinta huoneistopaloissa -hankkeessa, jossa tehtiin palokokeita tavallisessa suomalaisessa kerrostaloasunnossa. Telaranta kertoo, että lähes kaikissa vanhemmissa kerrostaloissa aina 1990-luvulle saakka on pääsääntöisesti kehnot palo-ovet asunnoissa. Riski on hyvä tiedostaa ja siitä kannattaa keskustella taloyhtiössä.
5. Palo-osastointi tarkastamatta?
Milloin taloyhtiössäsi on viimeksi käyty huolella läpi palo-osastoinnit? Etenkin vanhemmista taloyhtiöistä saattaa löytyä ratkaisuja, jotka aiheuttavat paloturvallisuusriskin. Tiloissa on saatettu esimerkiksi tehdä sähköasennuksia ilman kunnollisia palokatkoja. Usein myös palopeltien olemassaolo ja huolto on unohdettu kokonaan. Palo-osastot tulisi Telarannan mukaan tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa.
