Taloyhtiön taloudellisessa varautumisessa täytyy olla tarkkana, sillä säästöön kerätyt rahat voidaan verottajan näkökulmasta tulkita verotettavaksi voitoksi. Tulevia remonttikuluja voi kuitenkin ennakoida verovapaasti kahdella tavalla: rahastointimenettelyllä tai asuintalovarauksella.
Asuintalovaraus
Asuintalovaraus on joustava tapa varautua tuleviin korjaushankkeisiin eikä se vaadi erillistä yhtiökokouspäätöstä. Käytännössä asuintalovaraus mahdollistaa taloyhtiölle keräämisen tuleviin hankkeisiin kymmenen vuoden ajan ilman, että sen tarvitsee maksaa veroja kertyneestä positiivisesta tuloksesta. Kerätyt säästöt merkitään kirjanpidossa tilinpäätökseen asuintalovarauksena ja sen tekeminen pienentää taloyhtiön verotettavaa tuloa.
Asuintalovarausta voi käyttää asuinrakennuksen rakentamisesta, perusparantamisesta tai vuosikorjauksista aiheutuvien verotuksessa vähennyskelpoisten menojen kattamiseen. Asuintalovarauksen määrää on kuitenkin rajoitettu siten, että asuintalovarausta voi tehdä 68 euroa neliöltä verovuotta kohti. Alle 3 500 euron suuruinen asuintalovaraus ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Asuintalovarausta ei voi vähentää verotuksessa myöskään silloin, jos asuinrakennuksen pinta-ala on alle 200 neliötä.
Rahastointimenettely
Yleisin lähestymistapa varojen keräämiseen taloyhtiön perusparannushankkeisiin on rahastointimenettely. Siinä osakkeenomistajien maksuja käsitellään pääomansijoituksina. Asunto-osakeyhtiö voi rahastoida vain osakkaiden maksamia vastikkeita sekä lainaosuuksien ja hankeosuuksien suorituksia. Tämän avulla taloyhtiö kerää uutta pääomaa, jota voidaan käyttää korjaushankkeeseen, kun sen aika koittaa. Rahastosta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä tai rahastointipäätös voidaan tehdä yhtiökokouksessa normaalilla ääntenenemmistöllä.
Rahastosuoritusten verovapaus edellyttää sitä, että varat käytetään rahastointipäätöksen yhteydessä nimettyyn tai vastaavaan tarkoitukseen. Jos rahastoituja varoja käytetään yhtiön vuosikuluihin, kuten rakennuksen vuosittaisiin kunnossapito- ja korjauskuluihin tai yhtiön hoitokulujen kattamiseen, varat ovat asunto-osakeyhtiön veronalaista tuloa. Lisäksi rahastoitujen varojen verovapautta koskee aikaraja, jonka kuluessa rahastoidut varat on käytettävä. Perusparannus- tai korjaushanke on toteutettava viimeistään viiden vuoden kuluessa rahastoinnin aloittamisesta.
Jos osakkeenomistaja on vuokrannut huoneistonsa, ja yhtiössä kertyy rahastoitua yhtiövastiketta, osakas ei voi vähentää näitä rahastoituja yhtiövastikkeita verotuksessaan vuokratuloistaan. Tämä johtuu siitä, että kertyneet vastikkeet eivät ole luonteeltaan kuluja vaan pääomansijoitusta. Rahastoitu osa lasketaan kuitenkin mukaan osakkeen hankintamenoon ja otetaan huomioon osakehuoneiston luovutusvoitossa tai -tappiossa, jos osakehuoneisto joskus myydään. Sijoittajaosakkaiden on puolestaan hyvä tiedostaa, että he eivät voi vähentää rahastoituja suorituksiaan juoksevasta vuokratulostaan.
