Taloyhtiön esteettömyys lisää arjen hyvinvointia ja tuo turvaa kaikille asukkaille. Esteettömyyttä parantavien muutostöiden tekeminen saattaa helpottua tulevaisuudessa.
Väestön ikääntyessä esteettömyydestä on tullut päivän sana. Suomessa 65 vuotta täyttäneiden ihmisten osuus väestöstä on peräti 23 prosenttia. Kun ikä alkaa painaa kehossa, lähiympäristö näyttäytyy uudella tavalla. Portaista, kynnyksistä, painavista ovista tai valaistuksesta voi ajan kanssa muodostua esteitä, jotka pahimmillaan sulkevat vanhuksen kotioloihin.
Esteettömyysmääräykset huomioidaan uusissa taloyhtiössä jo suunnitteluvaiheessa. Hissi, asuntojen mitoitus ja yleisten tilojen fiksut ratkaisut varmistavat sujuvan liikkumisen kaikkialla kiinteistön alueella. Mikään laki ei kuitenkaan pakota parantamaan esteettömyyttä vanhoissa taloyhtiöissä. Jos vanha talo on kuitenkin aikoinaan korjattu esteettömäksi, esteettömyyden taso ei saa heikentyä tulevissa remonteissa.
Jälkiasennushissi helpottaa liikkumista merkittävästi
Vaikka vanhoilta taloyhtiöiltä ei vaadita uudistuksia, mahdollisilta ongelmakohdilta ei kannata sulkea silmiään. Esteettömyys parantaa kaikkien asukkaiden arkea erilaisissa elämäntilanteissa. Liikkumista edistävillä ratkaisuilla on lisäksi taloyhtiön profiilia nostava vaikutus. Etenkin hissi on suuressa arvossa asunnon ostajien silmissä.
Hissittömiä kerrostaloja on Suomessa edelleen paljon. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 jopa 85 000 ihmistä asui yli kolmikerroksisessa hissittömässä rakennuksessa. Näissä liikkumisen näkökulmasta hankalissa taloissa asuu tilastojen mukaan paljon myös yli 65-vuotiaita. Tutkimusten mukaan hissi voi pidentää iäkkäiden mahdollisuutta asua omassa kodissaan useilla vuosilla.
Jälkiasennushissin remontti vaatii aina rakennusluvan. Lisäksi isojen remonttien tapaan sen toteuttamiseksi tarvitaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös. Taloyhtiö voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta jälkiasennushissiavustusta.
Hissin kustannukset jyvitetään asunnon sijainnin ja vastikeperusteen mukaan. Asuinkerros vaikuttaa oleellisesti kullekin osakkaalle koituvan laskun suuruuteen eli yläkerrosten osakkaat maksavat remontista enemmän kuin alakerrosten asukkaat. Jos hissi hankitaan osaan porraskäytävistä, hankintakustannukset kohdistetaan vain näiden rappukäytävien osakkeenomistajien kesken.
Esteettömyysmuutokset omassa asunnossa
Osakkaalla on luonnollisesti oikeus tehdä esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä omassa asunnossaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäovien leventäminen, kahvojen rakentaminen, kylpyhuoneen korjaukset tai vaikkapa valaistukseen, akustiikkaan tai pintoihin liittyvät muutostyöt.
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm muistuttaa, että muutostöistä tulee ilmoittaa taloyhtiölle etukäteen mikäli ne voivat vaikuttaa taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleviin osiin.
– llmoitus tehdään, jos puututaan vaikkapa kantaviin väliseiniin, vaihdetaan automaattihanoja tai rikotaan vedeneristystä, Furuhjelm listaa.
ARA myöntää avustusta iäkkäille (yli 65-vuotiaille) tai vammaisille henkilöille heidän omakotitalonsa tai omistamansa asunnon korjaamiseen.
Yhteistä päätöksentekoa
Jos yksittäisellä osakkaalla herää muita esteettömyystoiveita yhteisten tilojen suhteen, asia kannattaa ensimmäisenä ottaa puheeksi hallituksen tai isännöitsijän kanssa. Jälkiasennushissin remontin lisäksi valtio jakaa avustusta esimerkiksi erilaisten esteiden poistamiseen, ulko-ovien automatisointiin sekä kulkuluiskien, kaiteiden tai porrashissin rakentamiseen. Jos taloyhtiössä on tiedossa muita isoja remontteja, esteettömyyden parantamiseen tähtäävät toimet kannattaa suorittaa samassa yhteydessä.
– Koska esteettömyyttä parantavien ratkaisujen kustannukset nousevat usein suuriksi, niistä päätetään usein yhtiökokouksessa. Jos taas jokin toimi voidaan toteuttaa jo hyväksytyn talousarvion puitteessa, hallitus voi tehdä päätöksen yhteiseen tilaan toteutettavasta muutoksesta, Furuhjelm kertoo.
On tärkeää pohtia, miten osakkaiden asentamat laitteet huomioidaan esimerkiksi siivouksessa tai taloyhtiön talvikunnossapidossa.
Tulevaisuudessa osakkaan oikeus tehdä esteettömyyttä parantavia muutostöitä saattaa laajentua. Tällä hetkellä lausuntokierroksella olevassa esityksessä yksittäiselle osakkaalle ehdotetaan oikeutta tehdä omalla kustannuksellaan muutoksia myös asuntonsa ulkopuolella, yhtiön rakennuksen tai kiinteistön yhteisissä tiloissa. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ulko-oven sähköisen avausjärjestelmän ja sisäänkäynnin luiskan tai yleisten tilojen ja sisäänkäynnin valaistuksen parantaminen.
Ehdotuksen mukaan muutoksen toteuttanut osakas vastaisi tehtyjen toimenpiteiden käyttökuluista, huollosta ja kunnossapidosta ja myös tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta – samalla tavalla kuin oman asunnon muutostöiden kohdalla.
– On hienoa, että lainsäädännöllä pyritään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että huoneiston ulkopuolelle tehtävät muutokset saattavat myös hankaloittaa yhtiön toimintaa esimerkiksi huoltotoimenpiteiden kohdalla. On tärkeää pohtia, miten osakkaiden asentamat laitteet huomioidaan esimerkiksi siivouksessa tai talvikunnossapidossa. Yhtiön pihan tulee olla samanaikaisesti turvallinen paikka kaikille asukkaille, Furuhjelm pohtii.
Hän muistuttaa, että mikäli esitys menee tällaisenaan läpi, kunnossapitovastuu siirtyy myyntitilanteessa huoneiston uudelle omistajalle.
– Tästä syystä on tärkeää, että tieto huoneiston ulkopuolelle tehdyistä töistä ilmenee isännöitsijäntodistuksesta, Furuhjelm lisää.
