Taloyhtiöiden on ensi vuodesta alkaen ilmoitettava kunnossapito- ja muutostyöt sekä vastike- ja lainatiedot huoneistotietojärjestelmään. Muutos muun muassa helpottaa taloyhtiöiden vertailua rakennusten kunnon sekä tehtyjen remonttien perusteella.
Ensi vuonna huoneistotietojärjestelmän tietosisältö laajenee. Isännöitsijöiden on ilmoitettava taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötiedot huoneistotietojärjestelmään kesäkuusta sekä vastike- ja lainatiedot joulukuusta 2025 alkaen.
Kyse on tietopankin perustietojen toimittamisesta: yhtiön kunnossapitotietoina ilmoitetaan samoja tietoja, mitä yhtiössä tehdyistä korjauksista esitetään nykyisin vuosittain yhtiökokoukselle korjaushistoriana. Vastaavasti tulevaisuuden korjaustarpeista ilmoitetaan samat tiedot kuin kunnossapitotarveselvityksessä. Osakasremonteista ei ole tarpeen viedä järjestelmään tietoja takautuvasti, vaan vasta lain voimaantulosta 1.6.2023 lähtien. Kirjaukset tulee tehdä järjestelmään vähintään kerran vuodessa.
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervan asianajaja Jaana Sallmén uskoo muutoksen lisäävän taloyhtiöiden kunnossapidosta huolehtimisen merkitystä.
– Uskon hyvin hoidettujen taloyhtiöiden arvostuksen kasvavan, kun taloyhtiöiden remontteja koskevan tiedon saatavuus ja vertailtavuus helpottuvat. Taloyhtiöiden on nyt entistäkin tärkeämpää huolehtia rakennustensa kunnossapidosta ja korjauksista suunnitelmallisesti ja ennakoiden, Sallmén sanoo.
Lisääntyvä tieto helpottaa taloyhtiöiden päätöksentekoa
Sallmén pitää ilmoitusvelvollisuutta myönteisenä asiana, sillä se lisää taloyhtiöiden toiminnan avoimuutta ja tehostaa oleellisesti eri toimijoiden tiedonsaantia. Muutos esimerkiksi sujuvoittaa kiinteistönvälittäjien ja pankkien tiedonsaantia, mikä osaltaan nopeuttaa asuntojen myyntiprosesseja. Taloyhtiöt voivat puolestaan hyödyntää ajantasaista dataa oman toimintansa kehittämisen ja remonttien ajoittamisen tukena.
– Kerätyn tiedon ympärille syntyy varmasti erilaisia taloyhtiöidenkin hyödynnettäviä palveluja. Näin taloyhtiöissä voidaan aiempaa paremmin tarkastella, millaisia remontteja vastaavanlaisissa ja samanikäisissä yhtiöissä on tehty. Remonttipäätösten tekeminen saattaa sujuvoitua vertailutiedon lisääntyessä. Isännöintitoimiston vaihtaminenkin helpottuu, kun pohjatiedot myös korjaus- ja muutostyöhistoriasta sekä laina- ja vastiketiedoista ovat saatavissa julkisesta rekisteristä, Sallmén sanoo.
Huoneistotietojärjestelmään tehdyt kirjaukset helpottavat myös taloyhtiöiden osakkaiden ja asunnonostajien tiedonsaantia. Vielä tosin ei ole täysin selvää, miten rekisteritietojen jakamista rajoitetaan ja millaisia tietopalveluita Maanmittauslaitos kehittää rekisteritietojen ympärille.
Jokaisen osakkeenomistajan tulisi päästä katsomaan helposti oman huoneistonsa ja oman yhtiönsä tietoja. Kaikkien halukkaiden saataville remontteja, lainoja ja vastikkeita koskevat tiedot eivät tule. Tietojen saanti noudattaa samaa linjaa kuin isännöitsijäntodistuksissa, Sallmén pohtii.
Ilmoitusprosessi on tärkeä kehittää ajoissa
Sallmén suosittelee hallituksille suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon panostamista. Isännöintiyrityksiä hän puolestaan kehottaa varmistamaan valmiutensa sujuvaan tietojen ilmoittamiseen.
Taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat maksutta viedä ja hakea tietoa huoneistotietojärjestelmästä Maanmittauslaitoksen kehittämän käyttöliittymän avulla. Koska tavoitteena on minimoida manuaalisen työn määrä, isännöintijärjestelmään tehtyjen kirjausten tulisi kuitenkin siirtyä automaattisesti huoneistotietojärjestelmään. Näin vältytään kirjaamasta samoja tietoja useaan kertaan.
– Nyt on tärkeä varmistaa, voiko tiedot ilmoittaa huoneistotietojärjestelmään isännöintiyrityksen käytössä olevalla isännöintijärjestelmällä. Tätä mahdollisuutta ei ymmärtääkseni ole kaikissa järjestelmissä, Sallmén muistuttaa.
Kuva: Shutterstock
Tutustu asiantuntijaan
Jaana Sallmén
asianajaja, varatuomari, LKV
Yhteystiedot
