Vaikka kameravalvonta on nopeasti yleistynyt viime vuosina, ei kameravalvonnasta ole erillistä lainsäädäntöä. Kameravalvonnan laillisuus riippuukin valvonnan suorittajasta, valvotusta paikasta sekä valvonnan tarkoituksesta. Valvonnan tarkoituksena on taloyhtiöissä useimmiten kellari- ja vinttikomeromurtojen, asuntomurtojen sekä kiinteistöön kohdistuvan ilkivallan ennalta estäminen ja selvittäminen.
Päätöksenteko kameravalvontaa hankittaessa
Kameravalvontaa koskeva hankintapäätös kannattaa viedä yhtiökokoukseen päätettäväksi, koska kameravalvonta vaikuttaa asumiseen ja on monessa taloyhtiössä epätavallinen hankinta. Yhtiökokous päättää kameravalvonnan hankinnasta enemmistöpäätöksellä.
Koska rappukäytävä on kotirauhan suojaamaa aluetta, on lisäksi kaikilta kerrostalon asukkailta, eli osakkailta ja muilta talossa asuvilta saatava suostumus rappukäytävän kameravalvonnalle. Silloin kun halutaan asentaa valvontakamera vintti- ja kellaritiloihin tai taloyhtiön yhteiselle piha-alueelle, kuten parkkipaikalle tai jätekatokselle, ei suostumuksia asukkailta edellytetä, koska kyseessä ei ole kotirauhan suojaama alue. Jos valvontakamera sijoitetaan pihalle, on varmistettava että kamera ei kuvaa yksittäisten asukkaiden käytössä olevia pihoja tai ikkunoiden kautta asuntoihin sisälle.
Salakatselu on rikos
Rikoslain 24 luvussa on kameravalvontaa koskevat säädökset. Nämä koskevat yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Myös kameravalvonnalla voidaan syyllistyä salakatseluun ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Salakatselu tarkoittaa sitä, että oikeudettomasti teknisellä laitteella katsellaan tai kuvataan kotirauhan suojaamassa paikassa oleskelevaa henkilöä. Tekninen laite on esimerkiksi kiikarit tai videokamera. Ollakseen rangaistavaa, tulee katselun tapahtua oikeudettomasti ja samalla loukaten tarkkailtavan yksityisyyttä. Juuri tämän takia porrashuoneen asukkailta tarvitaan suostumuksia, kun valvontakameraa halutaan asentaa kotirauhan suojaamaan alueeseen, kuten porrashuoneeseen. Kameravalvonnasta tulee lisäksi aina ilmoittaa näkyvällä paikalla, esimerkiksi kylteillä ”Kiinteistössä tallentava kameravalvonta”.
Tallentavasta kameravalvonnasta muodostuu henkilörekisteri
Valvontakamera voi olla tallentava tai ilman tallentavaa ominaisuutta. Tallennettu kuva tai ääni on henkilötietolaissa mainittu henkilötieto. Henkilötietorekisteri muodostuu, jos henkilö on tunnistettavissa tallenteesta. Henkilörekisteristä täytyy silloin laatia rekisteriseloste, josta ilmenee rekisterinpitäjän nimi, yhteystiedot, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja se, mihin tietoja säännönmukaisesti käytetään. Rekisteriseloste on pidettävä jokaisen tarkkailtavan saatavilla. Mikäli sen sijaan kyseessä on ei-tallentava valvontakamera, ei henkilörekisteriä muodostu.
Tallentavassa kameravalvonnassa on muistettava lain vaatimus siitä, että rekisteröidyllä, eli asukkaalla on oikeus tulla tarkistamaan mihin rekisteriin hänet on merkitty. Kameravalvonnassa tämä tarkoittaa, että asukas joka on tullut kuvatuksi, on oikeutettu katsomaan hänestä otettuja kuvia. Naapureista otettuja kuvia ei sen sijaan saa katsella.
Marina Furuhjelm, Asianajaja
