Rakentamismääräykset muuttuvat asetuksiksi 1.1.2018. Vaikka aiheen ympärillä on vielä monia kysymysmerkkejä, taloyhtiöissä on hyvä jo tässä vaiheessa tiedostaa, että joitain muutoksia on tulossa kiinteistöjen korjaus- ja muutostöiden ohjeistukseen.
Asetusten ja ohjeiden työstäminen on ympäristöministeriössä vielä monilta osin kesken. Marraskuussa 2017 annettiin asetukset melusta, kosteusteknisestä toimivuudesta ja paloturvallisuudesta, mutta ohjeet näiden noudattamiseen puuttuvat vielä.
Tässä vaiheessa julkaisematta ovat asetukset energiatehokkuudesta, sisäilmasta ja ilmanvaihdosta, asuin-, majoitus- ja toimitiloista ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, tehdäänkö kaikista asetuksista ohjeistusta laisinkaan. Rakennuksen esteettömyyttä koskeva asetus on parhaillaan lausunnolla.
– On tärkeää, että taloyhtiöt tulevat tietoisiksi siitä, että muutoksia ylipäätään tulee ja isännöitsijät seuraavat, milloin soveltamisohjeet valmistuvat. On selvää, että alkuvuosi herättää monia kysymyksiä ohjeiden keskeneräisyyden takia. Tulkintahaasteita on rakennustarkastajillakin. Kysymys on sen verran laajasta paketista, että isännöitsijöiltä asetusten oppiminen edellyttää kouluttautumista, muistuttaa Rakennusteollisuus RT:n johtaja Anu Kärkkäinen.
Miten märkätilat jatkossa korjataan?
Uutta asetusta tai sen yksittäistä pykälää tullaan soveltamaan kiinteistöjen korjaus- ja muutostöihin, jos ko. asetuksessa erikseen niin määrätään. Esimerkiksi kosteusasetus koskee uudisrakentamisen lisäksi rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta.
Taloyhtiömaailmassa yksi paljon pohdintaa herättävä asia on märkätilojen kosteusvaurioiden korjaukset eli uudistetaanko koko märkätila taloyhtiön toimesta vedeneristeitä ja laatoitusta myöten vai voidaanko korjata vain vaikkapa suihkunurkka paikkaamalla. Kosteusasetusta koskeva ohje valmistunee syksyllä 2018, mutta edellä mainittua tilannetta voidaan tällä hetkellä arvioida Kärkkäisen mukaan suuntaa antavasti: Jos vanhan kiinteistön rakenteet ovat kunnossa eli se on kosteusteknisesti toimiva, ei taloyhtiöllä ole velvollisuutta ryhtyä korjaustoimiin. Uuden asetuksen valossa merkitystä on sillä, mistä korjaustarve johtuu – asukkaan toiminnasta tai vaikkapa vesieristeen vanhentumisesta.
– Joissain tilanteissa rakennusaikaisia toimivia kosteusteknisiä ratkaisuja voidaan korjata vanhojen määräysten mukaan, jos alkuperäinen ratkaisu on toimiva. Taloyhtiön velvoitteet korjaustilanteissa tulevat kuitenkin varmasti jatkossa laajenemaan. Jos esimerkiksi kylpyhuoneessa ilmenee kosteusvaurio eikä vanhassa rakenteessa ole vesieritystä lainkaan, märkä tila on luultavimmin korjattava uuden asetuksen mukaan kauttaaltaan, Kärkkäinen tarkentaa.
