Taloyhtiöllä ei ollut mahdollisuutta havaita urakoitsijan tekemiä perustavanlaatuisia virheitä vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana.
Oululainen taloyhtiö solmi remonttifirman kanssa urakkasopimuksen kerrostalon käyttövesiputkien ja sähköjen osittaisesta uusimisesta vuonna 2010. Urakassa noudatettiin Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Työt suoritettiin vuoden 2011 aikana, ja takuuaika päättyi kaksi vuotta myöhemmin. Maaliskuussa 2017 yhdessä taloyhtiön huoneistossa havaittiin vesivuoto. Samalla huomattiin, että myös muita huoneistoja ja rakenteita on vahingoittunut. Taloyhtiö laati reklamaation urakkasuorituksen virheistä, mutta yritys kiisti osallisuutensa ongelmiin. Neuvotteluiden tuloksena remonttifirma suoritti kannakointien ja läpivientien korjaamisen vuonna 2019. Vesivuodon aiheuttamien vaurioiden korjaamisesta tai kustannusten korvaamisesta ei kuitenkaan päästy sopuun. Taloyhtiö vei jutun oikeuteen vaatien urakoitsijalta lähes 85 000 euron vahingonkorvauksia.
Ongelmia useissa huoneistoissa
Taloyhtiö katsoi vesivahingon aiheutuneen siitä, että huoneiston pesutilan kylmän käyttövesiputken kannakointia ja/tai putkenliitosta ei ole tehty suunnitelmien ja määräysten mukaisesti. Lisäksi vesiputken suojaputki oli jäänyt tiivistämättä seinän sisälle, jolloin vuotovesi pääsi vaurioittamaan rakenteita. Koska asennuksessa tehdyt virheet jäivät läpiviennin suojaksi asennetun mansetin taakse, puute on jäänyt havaitsematta. Tarkastuksessa todettiin, että vastaava ongelma toistuu lähes jokaisessa taloyhtiön huoneistossa.
Urakoitsija pyrki todistamaan, että putkenliitos on voinut löystyä esimerkiksi kolhimisen johdosta. Muutenkin heidän käsityksensä mukaan kannakoinnit ovat olleet havaittavissa rakennusvaiheessa, vastaanottotarkastuksessa ja takuuaikana. Myös läpiviennit oli urakoitsijan mukaan katsottu käyttöönottotarkastuksessa eikä niistä löytynyt vikoja. Vuoto on ollut helposti havaittavissa, mutta taloyhtiö ei reagoinut siihen ajoissa.
Liian niukasti silikonia
Riidassa oli kyse siitä, johtuiko vesivahinko remonttifirman tekemästä virheestä ja liittyivätkö rakennukselle ja huoneistoille aiheutuneet vauriot tähän juurisyyhyn. Lisäksi arvioitiin, oliko kyseessä kyse YSE 30 §:ssä tarkoitetusta törkeän huolimattomasta menettelystä tai täyttämättä jääneestä suorituksesta, ja olisiko virheet voitu havaita vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana. Remonttifirma hävisi jutun Oulun käräjäoikeudessa. Samaan lopputulemaan päätyi myös Rovaniemen hovioikeus, jossa tapauksen käsittelyä myöhemmin jatkettiin.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että urakoitsijan laiminlyönnin törkeyttä arvioitaessa huomiota voidaan kiinnittää itse menettelyn lisäksi virheen merkitykseen ja virheestä aiheutuneeseen vahinkoon ainakin tilanteissa, joissa merkittävien vahinkojen aiheutumisriski on ollut tiedossa jo työn suoritushetkellä.
Hovioikeus kuuli oikeudessa useita rakennusalan asiantuntijoita ja perehtyi kirjalliseen todistusaineistoon. Päätöksessään se katsoi, että vaurioituneen huoneiston läpiviennin tiivistyksessä havaittu aukko johtui siitä, että asennustyössä oli käytetty liian vähän silikonia. Vastaava virhe havaittiin muissakin asunnoissa.
Hovioikeuden mukaan urakoitsija oli aiheuttanut huoneiston läpiviennin tiivistyksen virheen laiminlyömällä tehtäväänsä törkeästi. Urakoitsijan olisi pitänyt asennustilanteessa huomioida taloyhtiössä aiemmin tapahtuneet vesivahingot sekä putkiliitoksen ja läpiviennin läheisyyteen liittyvät riskit. Lisäksi urakoitsija oli toiminut työssään rakentamismääräyskokoelmaan sisältyvien ohjeiden vastaisesti ja virheet toistuivat useissa huoneistoissa. Hovioikeus päätti, että törkeästä laiminlyönnistä johtuen urakoitsijan tulee huolehtia vesivahingon kustannuksista vielä takuuajan jälkeenkin.
Helsingin HO 25.2.2022, nro 288
Kuva: Shutterstock
