Taloyhtiö ja osakas riitelivät siitä, kuuluiko osakkaan huoneistossa tehty remontti kokonaisuudessaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Kiistanalainen summa oli pieni siihen nähden, mitä jutun hävinnyt osapuoli joutui lopulta maksamaan oikeudenkäyntikuluina.
Kolmen huoneiston rivitaloyhtiön ullakkotiloissa todettiin vuonna 2013 vesivahinko. Sen seurauksena myös asuinhuoneistoissa ilmeni vaurioita. Yksi osakkaista teetti itsenäisesti asunnossaan remontin vaurioiden korjaamiseksi syksyllä 2014. Remontti maksoi yhteensä 4 879,30 euroa, josta taloyhtiö korvasi osakkaalle oikeaksi katsomansa summan, 3 000 euroa. Osakas hermostui taloyhtiön päätöksestä ja ilmoitti kuittaavansa jäljelle jääneet rahat, 1879,30 euroa, tulevista yhtiövastike- ja vesimaksusaatavista.
Taloyhtiö nosti osakasta vastaan kanteen neljän kuukauden maksamattomista laskuista. Osakas hävisi jutun käräjäoikeudessa, mutta jatkoi taisteluaan hovioikeudessa. Taloyhtiön kanteen hylkäämisen lisäksi osakas vaati, että taloyhtiö maksaa hänen oikeudenkäyntikulunsa eri oikeusasteissa, yhteensä yli 25 000 euroa.
Hovioikeudessa (Helsingin hovioikeus 10.5.2019, nro 580) ratkottiin, kuuluivatko kaikki remontissa korjatut seinät taloyhtiön kunnossapitovastuun piiriin eli oliko osakkaalla oikeus teettää koko remontti taloyhtiön kustannuksella. Lisäksi selviteltiin, olivatko kaikki korjaustoimenpiteet tarpeellisia ja niistä aiheutuneet kustannukset kohtuullisia
Kaksi täysin vastakkaista näkemystä
Osakkaan mielestä taloyhtiö ei ryhtynyt riittäviin toimiin vaurioiden syyn selvittämiseksi eikä vaadittaviin korjauksiin. Huoneistossa oli kosteus- ja mikrobivaurioita muun muassa kolmessa seinässä. Selvitys vaurioista saatiin pian vesivahingon jälkeen, mutta osakkaan mielestä taloyhtiö ei vienyt asiaa eteenpäin lukuisista vaatimuksista huolimatta. Kun mitään ei tapahtunut yli vuoteen, osakas kertoi ryhtyneensä hommiin itse. Hän toi esille, että kaikki asunnossa tehdyt korjaustyöt olivat tutkimusten mukaan tarpeellisia ja kuuluivat taloyhtiön kunnossapitovastuulle.
Taloyhtiö oli tapahtumien kulusta toista mieltä: Osakkaalle oli korvattu juuri oikea osuus remontista – varmuuden varalta jopa monta sataa euroa enemmän. Taloyhtiön mukaan osakas ei koskaan ilmoittanut taloyhtiölle kirjallisesti ennen korjauksiin ryhtymistä, että hän suorittaisi urakan laajempana kuin mitä yhtiökokouksessa oli päätetty. Osakas oli aikanaan hyväksynyt yhtiökokouksen päätöksen eikä moittinut sitä jälkikäteen.
Taloyhtiön puolelta kerrottiin, että vakiintuneen käytännön mukaan jokainen hallituksen jäsen teettää ja tilaa huoneistoaan koskevat, yhdessä virallisesti päätetyt remontit, taloyhtiön lukuun. Oletus oli, että tässäkin tapauksessa toimitaan näin. Taloyhtiö sai kuitenkin vasta alkuvuodesta 2014 tiedon osakkaalta, että käytännöstä täytyisi poiketa tämän remontin osalta. Taloyhtiö ei koskaan kieltäytynyt korjausten suorittamisesta, vaan teetti useita tutkimuksia ja kilpailutti urakoitsijoita. Saatujen tarjousten hintahaarukka asettui 2000—2200 euroon. Tästä huolimatta osakas ryhtyi remonttiin omatoimisesti ja toteutti sen sovittua laajempana.
Osakas jätti mainitsematta uusista havainnoista, taloyhtiö ei voinut tehdä päätöstä
Remonttifirmojen tarjouksista käytyjen keskustelujen perusteella ilmeni, että osakas ei halunnut tarttua taloyhtiön hyväksymiin korjauksiin, sillä ne eivät olleet hänen mielestään tarpeeksi laajoja. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että tehdyt korjaukset kuuluivat suurelta osin taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Kysymysmerkiksi jäi ainoastaan olohuoneen keittiönpuoleinen seinä, jossa vuoden 2013 tutkimusten perusteella ei vielä havaittu vahinkoja.
Osakkaan teettämän remontin yhteydessä seinästä kuitenkin löydettiin kosteutta. Ongelma oli, että osakas ei koskaan ilmoittanut taloyhtiölle tästä uudesta havainnosta. Näin ollen taloyhtiö ei voinut tehdä päätöstä seinän osalta. Hovioikeus katsoi, että kyse oli lähinnä esteettisestä haitasta, jolloin kiireellisyys ei voinut olla esteenä ilmoituksen tekemiseen. Osakkaalla ei siis ollut oikeutta korjata kyseistä seinää taloyhtiön kustannuksella. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että taloyhtiön korvaama summa oli riittävä vaadituista korjaustoimista. Taloyhtiö voitti kanteensa ja osakas joutui korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.
