Ympäristöoikeus liittyy vahvasti kiinteistöjuridiikkaan monella eri osa-alueella. Mitä kaikkea se pitää sisällään ja millaisissa asioissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen?
Ympäristöoikeus on laaja ja melko nuori oikeudenala, joka nykyisellään kattaa ja sääntelee hyvin monenlaisia eri yhteiskunnan toimintoja. Ympäristöoikeuden juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin termi otettiin kansainvälisesti käyttöön ympäristöongelmien tiedostamisen myötä. Suomessa ympäristöoikeus omaksuttiin lainsäädäntöön 1970-luvun loppupuolella. Tosin jo aiemmin ympäristöllisiä seikkoja oli säännelty esimerkiksi vesi-, terveys- ja rakennuslainsäädännössä. Nykyisin ympäristöoikeus voidaan löyhästi jakaa kolmeen osa alueeseen: luonnonsuojeluoikeuteen, ympäristönsuojeluoikeuteen ja luonnonvaraoikeuteen. Jaottelu antaa jonkinlaiset raamit, mutta todellisuudessa oikeudenala haarautuu lukuisiin osa-alueisiin.
Ympäristöoikeus on vahvasti tätä päivää
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Jaakko Kanerva tarkentaa, että ympäristöoikeus on perinteisesti keskittynyt maa- ja vesioikeuteen, jossa säädellään alueiden ja vesien käyttöä sekä rakentamisen ohjausta, kiinteistönmuodostamisoikeutta ja erilaisia lunastustilanteita. Modernimpi ympäristöoikeus pitää puolestaan sisällään luonnonvarojen, kuten maa-ainesten, metsien sekä kaivosten käyttöä. Luonnonsuojeluoikeus kattaa muun muassa ympäristön-, luonnon-, maiseman-, rakennetun ympäristön ja vesien suojelun.
Ympäristöoikeuteen voidaan Kanervan mukaan nykyisin lukea myös ilmasto-oikeus ja energiatehokkuuden sääntely, erityinen vahingonkorvausvastuusääntely sekä esimerkiksi pilaantuneen maaperän kysymykset.
– Ympäristöoikeus on kehittyvä ala, joka käytännössä vaikuttaa moniin arjessa ja arkiympäristössämme näkyvään asiaan. Se on monipuolista ja yhdistää – etenkin suojeluasioissa – kysymyksiä eri tieteenaloilta. Koen itse erityisen kiinnostavana kaavoituksen ja kaupunkikehityksen asiat, Kanerva kertoo.
Pakottavaa lainsäädäntöä ja vihreän liiketoiminnan vahva trendi
Ympäristösääntely on lisääntynyt selvästi aina 1980–1990-luvuilta lähtien. Kiinteistöliiketoiminnan osalta sääntely on alkanut voimistumaan 2000-luvulla, kun mukaan on tullut runsaasti rakennusten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja muun muassa jätteiden kierrättämiseen liittyvää, tyypillisesti EU-taustaista, sääntelyä.
– Kiinteistöalan uusi pakottava lainsäädäntö on lisännyt näihin asioihin liittyvää työtä yrityksissä. Toisaalta kiinteistösijoittamisessa on jo pitkään vahvistunut vastuullisen tai niin sanotun vihreän toiminnan- ja sijoittamisen trendi, joka puskee alan toimijoita ryhtymään oma-aloitteisiin toimiin vaikkapa erilaisten ympäristösertifikaattien ja -standardien osalta. Tämä kaikki on kasvattanut juridisen osaamisen kysyntää, Kanerva kertoo.
Juridista konsultointia kaavoituksista korjaushankkeisiin
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto, joka keskittyy ympäristöoikeuden alueella perinteiseen maa- ja vesioikeuteen. Millaisiin ongelmiin ja juridisiin kysymyksiin sitten eniten kysytään konsultaatiota?
– Useimmiten puoleemme käännytään kaavoituksessa, rakentamisen luvissa ja pilaantuneen maaperän vastuukysymyksissä. Rantojen käyttöön ja niille rakentamiseen sekä kiinteistöjen lunastuksiin ja rasitteisiin liittyvät toimeksiannot ovat nekin tyypillisiä. Avustamme usein myös kiinteistötoimituksissa ja yksityistietoimituksissa. Julkisivujen ja hissiremonttien korjaushankkeissa tulee puolestaan vastaan rakennussuojeluasioita, Kanerva listaa.
Asianajotoimiston osaaminen ympäristöasioissa onkin monipuolista ja palvelee niin yrityksiä, yhteisöjä kuin yksityisasiakkaitakin. Tällä hetkellä asiantuntijoiden toimeksiannoissa ovat lisääntyneet varsinkin energiatehokkuusasiat, kun esimerkiksi taloyhtiöissä tehdään sähköautojen lataamisinfran hankkeisiin tai maalämpö- ja aurinkopaneelien hankintaan liittyviä päätöksiä.
Kaipaatko apua ympäristöjuridiikan alueella?
asianajaja
