Juridiikassa vilisee erilaisia titteleitä, joiden merkitys ei välttämättä avaudu ulkopuoliselle. Ammattinimikkeiden, kuten asianajaja tai lakimies, sisältö on kuitenkin tärkeä ymmärtää, kun haussa on alan asiantuntija.
Mitä tarkoittaa asianajaja? Kuka voi toimia lakimiehenä? Mitä eroa on juristilla ja asianajajalla? Onko varatuomari asianajaja? Entä onko asianajaja sama kuin lakimies? Lakimies vai asianajaja – miten työtehtävät eroavat? Ja kuka sitten voi toimia asianajajana? Menikö pääsi jo pyörälle termeistä? Ei hätää, jatka lukemista – selitämme kaiken tässä artikkelissa.
Asianajajaliiton mielikuvatutkimus vuodelta 2020 tuo ilmi sen, että lakimaailman perustermistö jää suomalaisille usein vieraaksi. Tutkimuksessa selvitettiin, miten vastaajat tuntevat asianajajien ammattia ja heidän palveluitaan sekä millainen on yleisin mielikuva asianajajista. Vain kolmannes kyselyyn vastaajista arvioi itse tietävänsä eron asianajajan ja lakimiehen välillä, mutta heistäkin vain yksi neljästä kuvasi ammattiryhmien eron oikein. Toisin sanoen vähemmän kuin joka kymmenes vastaaja tiesi, mikä asianajaja on. Milttonin toteuttamaan kyselytutkimuksen osallistui tuhat täysi-ikäistä suomalaista ja se tehtiin Taloustutkimuksen verkkopaneelin kautta.
– Ehkä jotain hämmennyksestä termien suhteen kertoo, se että minua on vuosien aikana lähestytty eri nimikkeillä: juristi, lakimies, tuomari, varatuomari ja asianajaja. Välillä minua saatetaan tituleerata lakinaiseksi, vaikka sellaista ammattinimikettä ei edes ole olemassa, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm pohtii.
Tiesitkö? Suomen Lakimiesliitto on käyttänyt vuoden 2022 loppupuolelta alkaen brändinimeä Juristiliitto. Suomen Lakimiesliitto säilyy edelleen liiton virallisena nimenä, mutta Juristiliitto-nimeä käytetään sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Brändinimen vaihtoon vaikutti liiton mukaan muun muassa se, että nimike ”juristi” on laajasti vakiintunut sekä koko ammattikuntaa kuvaava termi.
Kyselyssä nousi esiin myös se, että käsitys asianajajista oli selvästi positiivisempi heillä, jotka olivat käyttäneet asianajajien palveluita kuin niillä vastaajilla, joiden mielikuva ammatista perustui kuulopuheiden tai esimerkiksi median kautta saatuun käsitykseen. Sama päti alan hintoihin; vastaajat, jotka olivat itse selvittäneet asianajajien palveluiden hintoja, mielsivät ammattiryhmän palvelutason ”edulliseksi” tai ”sopivaksi” huomattavasti useammin kuin he, joilla ei ollut palveluista konkreettista kokemusta.
Lakimies tai juristi sekä asianajaja – mikä on se oleellinen ero?
Lakimies tai juristi ovat synonyymejä henkilölle, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon eli oikeustieteen maisterin tutkinnon (OTM). Lisätietoja koulutuksesta voit lukea esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta. Oikeusnotaari (ON) on puolestaan nimike alemmalle oikeustieteen korkeakoulututkinnolle.
Keskeinen ero asianajajan ja lakimiehen välillä on koulutuksen taso. Asianajaja on suorittanut korkeakoulututkinnon lisäksi erillisen asianajajatutkinnon. Asianajajan tulee lisäksi olla 25 vuotta täyttänyt henkilö, joka on lain sanoin ”rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa.”
Asianajaja on puolestaan lailla suojattu ammattinimike, jota saa käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon kuuluva kokenut juristi. Asianajajat ovat juristien ammattikunnassa kaikkein valvotuimpia ammattilaisia.
Asianajaja vs lakimies – miten työtehtävät eroavat?
Asianajajat ovat erikoistuneet asiakkaidensa edustamiseen oikeudenkäynneissä ja neuvonnan antamiseen oikeudellisissa asioissa. Heidän keskeisiä tehtäviään ovat muun muassa asiakkaan edustaminen oikeudessa, oikeudellisten dokumenttien laatiminen ja juridinen neuvonanto. Lue tästä lisää asianajotutkinnosta.
Lakimiehet voivat työskennellä monenlaisissa tehtävissä oikeusjärjestelmän sisällä ja ulkopuolella, ja heidän roolinsa voi vaihdella suuresti riippuen työpaikasta ja erikoistumisalasta. Esimerkkejä lakimiehen tehtävistä ovat juridinen neuvonanto yrityksille, työskentely hallinnollisissa tehtävissä, sopimusten laatiminen ja tarkistaminen, yleinen oikeudellinen konsultointi, ja toimiminen yhdistyksissä tai valtionhallinnossa. Lakimiesten rooli ei välttämättä sisällä asiakkaan edustamista oikeudessa, toisin kuin asianajajien. Nyt kun tiedät enemmän alan ammattinimikkeistä, osaat valita paremmin, sopiiko sinulle avuksi lakimies vai asianajaja.
Lupalakimies on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Ennen vuotta 2013 kuka tahansa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö eli lakimies sai avustaa ja toimia asiamiehenä oikeudessa. Lakimuutoksen myötä toiminnalle asetettiin erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.
Tästä juontaa nimike ”lupalakimies”. Lupalakimies eli luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon sekä osoittanut riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään.
Asianajajaksi pätevöityminen voidaan todistaa suorittamalla Asianajajatutkinto, tuomioistuinharjoittelulla tai toimimalla syyttäjänä vähintään yhden vuoden ajan. Vaihtoehtoisesti pätevyyden voi osoittaa työskentelemällä lakimiehen tehtävissä, joihin sisältyy säännöllisesti oikeudenkäyntiin liittyviä tehtäviä.
Valvonta varmistaa korkean laadun
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n lähes kaikki asiantuntijat ovat kiinteistöjuridiikkaan erikoistuneita asianajajia. Koska kyseessä on nimenomaan asianajotoimisto, ei lakiasiaintoimisto, työyhteisön kaikkien asianajajien ja lupalakimiesten toimintaa valvoo Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta. Asiantuntijoiden on noudatettava työssään paitsi lainsäädännön myös Asianajajaliiton asettamia sääntöjä ja eettisiä ohjeita. Korkeiden ammatillisten standardien mukainen toiminta suojaa asiakkaita mahdolliselta epäpätevyydeltä tai epäeettiseltä toiminnalta.
Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet pitävät sisällään mm. asianajajan perusarvot, joiden mukaan asianajajan tulee olla lojaali asiakkaalleen, säilytettävä riippumattomuutensa, hänen on oltava esteetön, luottamuksellinen sekä kunniallinen. Katso hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet kokonaisuudessaan.
– Asiantuntijoidemme tiukka valvonta ja vastuu eivät ainoastaan varmista palvelun laatua, vaan ne myös vahvistavat asiakkaiden luottamusta oikeusjärjestelmään, Furuhjelm summaa.
Lakimaailman keskeiset termit tutuksi
Lakimies: Lakimies tai juristi on yleisnimike juridisen korkeakoulun suorittaneelle henkilölle. Esimerkiksi asianajajaa kutsutaan usein myös juristiksi.
Lupalakimies: Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, joka on osoittanut riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen ja oikeudenkäyntiavustajan tehtävään.
Asianajaja: Lainoppinut Suomen Asianajajaliiton jäsen, joka on suorittanut asianajajatutkinnon ja täyttänyt muut vaatimukset. Asianajajan titteli on suojattu nimike. Ainoastaan Suomen Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja (AA). Suomen Asianajajaliittoon kuuluu noin 2 000 asianajajaa. Asianajajien toimintaa valvoo Asianajajaliiton yhteydessä toimiva Valvontalautakunta. Asianajotoimiston voi perustaa ainoastaan asianajaja.
Asianajajaliiton jäseneltä edellytetään:
– ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (OTM/OTK)
– asianajajatutkinnon suorittamista
– vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
– asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
Varatuomari: Varatuomari (VT) on arvonimi. Se voidaan myöntää lakimiehelle, joka on suorittanut vuoden mittaisen auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun hyväksytysti. Auskultointi suoritetaan toimimalla notaarina (alioikeustuomarina) yleensä käräjäoikeudessa. Puolet vuodesta on mahdollista suorittaa myös joko hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa. Hyväksytyn auskultoinnin päätteeksi hovioikeus myöntää hakemuksesta varatuomarin arvonimen. Varatuomarin nimikkeen ohella henkilö voi olla samalla esimerkiksi asianajaja.
Oikeusnotaari: Oikeusnotaari (ON) on nimike alemmalle oikeustieteen korkeakoulututkinnolle. Pääsääntöisesti kaikki opiskelijat suorittavat tämän päälle ylemmän korkeakoulututkinnon valmistuen lopulta oikeustieteen maistereiksi.
Käräjänotaari: Tuomioistuinharjoittelusta annetun lain (674/2016) mukaisesta harjoittelujärjestelmästä käytetään yleisesti nimitystä auskultointi. Tuomioistuinharjoittelu on vuoden mittainen ja se suoritetaan joko kokonaan käräjäoikeudessa tai siten, että auskultoinnista kuusi kuukautta suoritetaan käräjäoikeudessa ja kuusi kuukautta joko hovi- tai hallinto-oikeudessa. Auskultointia suorittavan virkanimike on käräjänotaari.
Oikeustieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa seuraavat tutkinnot:
ON: Oikeusnotaari, alempi korkeakoulututkinto (aiemmin nimellä varanotaari)
OTM: Oikeustieteen maisteri, ylempi korkeakoulututkinto
OTL: Oikeustieteen lisensiaatti, tieteellinen jatkotutkinto
OTT: Oikeustieteen tohtori, tieteellinen jatkotutkinto
(Oikeustieteen maisterin tutkintonimike oli vuoteen 2005 asti oikeustieteen kandidaatti, lyhennettynä OTK tai oikeust. kand.)
Artikkeli päivitetty 2.10.2024
