Lakiuudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen.
Valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa 2022 esitykset uudeksi rakennuslaiksi sekä laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Näiden on tarkoitus astua voimaan 1.1.2024. Uudistus kumoaisi maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat vanhat säädökset ja nimeäisi jäljelle jäävän lain alueidenkäyttölaiksi. Hyväksyttyihin uusiin lakeihin tullaan sisällyttämään useita siirtymäsäännöksiä.
Hiilineutraali rakentaminen osaksi lainsäädäntöä
Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen kasvihuonepäästöistä Suomessa. Vastikään hyväksytty säädöspaketti vie rakentamista aiempaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Lakiuudistuksessa huomioidaan rakennusten elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt, raaka-aineiden kulutus sekä tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä. Lakiin lisättäisiin asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.
Raaka-aineiden kulutusta voidaan puolestaan tulevaisuudessa vähentää asettamalla uusille rakennuksille vaatimuksia pitkäikäisyydestä, teknisestä käyttöiästä ja muunneltavuudesta. Uudistus kannustaakin ympäristöystävälliseen rakentamiseen pitämällä rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Jatkossa rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa tulisi selvittää kaikki vapautuvat tai käytetyt materiaalit, pois kuljetettava maa- ja kiviaines sekä vaarallisten jätteiden määrä.
Askel kohti älykkäämpää rakentamista
Lakipaketilla on tarkoitus yhdenmukaistaa tietoja, parantaa niiden saatavuutta ja luotettavuutta sekä lisätä digitaalista turvallisuutta. Jatkossa rakentamisluvan hakeminen ja alueidenkäytön suunnitelma- sekä toteumamallien laadinta tapahtuisivat myöhemmin julkaistavassa rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä Tämän tarkoituksena on parantaa tiedon laatua ja saatavuutta sekä helpottaa tiedonhallintaa.
Uuden järjestelmän käyttöönottaminen saattaa alkuun aiheuttaa jonkin verran lisätyötä. Ajan saatossa, yhtenäisen digitaalisen järjestelmän ansiosta manuaalinen työ kuitenkin vähenee, kun samoja tietoja ei tarvitse toimittaa eri viranomaisille useaan kertaan.
Digitalisaation avulla voidaan seurata tarkasti työmailla syntyneitä ilmastopäästöjä sekä hyödyntää tietoa ympäristöystävällisen rakentamisen suunnittelussa. Lisäksi yhtenäisen tietojärjestelmän avulla on mahdollista seurata yhdyskuntien kehittymistä sekä kehittää ympäristöystävällistä päätöksentekoa sekä rakennusmateriaalien ja jätteiden kierrätystä.
Uusi yhteinen ja yksivaiheinen lupamenettely
Hyväksytyllä lakipaketilla tehdään suuri muutos myös lupajärjestelmään. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus on tarkoitus korvata yhdellä yhteisellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Uudessa yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä huomioidaan samalla rakennuksen sijoittamiseen sekä toteuttamiseen liittyvien edellytysten täyttyminen.
Vastuukysymyksiä on puolestaan tarkoitus selkeyttää siten, että hankkeeseen ryhtyvän on osoitettava rakennusvalvonnalle päävastuullinen, joka vastaa rakentamishankkeen toteutumisesta. Valvojaa koskevasta sääntelystä on näin ollen tarkoitus luopua. Muutos ei kuitenkaan sääntele yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan kyse on enemmänkin suunnittelijoiden, työnjohtajien sekä rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuudesta. Uudistuksen mukana tulleiden säännösten nojalla suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyys osoitetaan jatkossa todistuksella, jonka myöntää ympäristöministeriön valtuuttama toimielin.
Mittavan, joskin valmistelun myötä supistuneen, lakipaketin tavoitteet ympäristöystävällisyydestä sekä digitalisaatiosta ovat ehdottoman hyviä. Käytännön toteutus on jäämässä kuitenkin toistaiseksi hämärän peittoon ja esitetyillä asetuksenantovaltuuksilla myöhemmin säädettäväksi. Nähtäväksi jää, toteutuvatko tämän paljon julkisuutta keränneen ja lopulta melko kiireisesti valmistellun lakiuudistuksen tavoitteet käytännössä vai ei.
Rasmus Kanerva,
lakimies