Uusi työaikalaki vastaa aiempaa paremmin nykyiseen työelämään, jossa teknologia mahdollistaa aikaan ja paikkaan sitoutumattoman ahkeroinnin. Työpaikoille se merkitsee uusia tapoja sopia työaikajärjestelyistä- ja joustoista sekä itsenäisestä työstä eli työaika-autonomiasta.
Eduskunta hyväksyi uuden työaikalain 13.3.2019 ja lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020. Samalla nykyinen vuoden 1996 työaikalaki kumoutuu kokonaisuudessaan. Muutoksen tavoitteena on ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakennetta ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä EU:n työaikadirektiivistä ja muista kansainvälisistä reunaehdoista johtuvia tarkistuksia.
Nämä muutokset tuovat työelämään joustoa
- Etätyö mukaan työaikalakiin
Nykyisen työaikalain mukaan työaikalakia ei sovelleta esimerkiksi kotona tehtävään työhön. Jatkossa työajan määritelmä ei sido työntekijää tiettyyn paikkaan eli muualla kuin työpisteellä tehtävät työt lasketaan osaksi työaikaa. - Joustotyöaika antaa päätösvaltaa työntekijälle
Työaikalaissa säädetään työaikajärjestelystä eli joustotyöajasta. Sen mukaan työntekijä voi itse päättää miten ja missä tekee töitä vähintään puolet työajastaan. Säädös pätee työhön, joka on ajasta ja paikasta riippumatonta, esimerkiksi vaativaan asiantuntijatyöhön. Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voitaisiin sopia säännöllisen työajan järjestelyistä 52 viikon tasoittumisjaksolla. - Ylityökiintiöistä luovutaan
Kiintiöiden tilalle tulee enimmäistyöaika, joka on keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa. Siihen lasketaan mukaan kaikki tehdyt tunnit kuten ylityö- ja hätätyötunnit. - Työaikapankki käyttöön
Lakisääteinen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkiin on mahdollista tallentaa kertyneitä ylityötunteja, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja etuja kuten lomarahaa. Työaikapankin kertymä ei kuitenkaan saa vuodessa ylittää 180 tuntia. Työaikapankin käyttöönotto edellyttää kollektiivista sopimista yrityksessä. - Väljempää sopimista liukuvasta työajasta
Liukuma-aika pitenee kolmesta neljään tuntiin. Liukuman ajankohdan voi myös sovitella esimerkiksi kahteen osaan siten, että niiden välillä on keskeytys. - Työaika-autonomia
Johtavassa asemassa työskenteleville otetaan käyttöön ns. työaika-autonomian kriteeri, jonka mukaan työntekijän työaikaa ei määritellä ennalta, työajan käyttöä ei valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan.
Voiko isännöitsijä jäädä työaikalain ulkopuolelle?
Työaikalainsäädäntö on jatkossakin pakottavaa oikeutta, mutta laista on mahdollista poiketa laajasti valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten välisillä työ- ja virkaehtosopimuksilla. Laissa säilyy säännökset järjestäytymättömän työnantajan oikeudesta soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen laista poikkeavia työaikamääräyksiä.
Isännöitsijä voi jäädä jopa työaikalain ulkopuolelle erityisissä tapauksissa. Tällöin se edellyttää sitä, että hänen kanssaan sovitaan työsopimuksessa töiden itsenäisestä hoitamisesta ilman työnantajan valvontaa tai työajan seurantaa. Tällaiset tehtävänkuvat ovat harvinaisia mutta mahdollisia.
