Rakennusala saa aika-ajoin paljon lokaa päälleen, milloin kelvottomasta rakentamisesta, milloin harmaasta taloudesta ja milloin mistäkin. Nyt on – pyytämättä ja yllättäen – ollut jo jonkin aikaa kokonaan toinen ääni kellossa, kun rakennusala on vetänyt Suomen taloutta nousuun.
Asunto-osakeyhtiöiden rooli
Merkittävää roolia rakennusalan vahvassa vedossa näyttelevät asunto-osakeyhtiöt, mikä tosin tuntuu julkisuudessa usein unohtuvan. Jos rakennusurakoita ei tilata, töitä ei myöskään tehdä. Ja nyt asunto-osakeyhtiöt totta tosiaan tilaavat töitä oikein urakalla. Sen soisi kiky-pöydissä ja budjettiriihissä noteerattavan ja joskus myös muistettavan – mieluummin porkkanalla kuin pelkin kiitoksin.
Korjaushankkeet
Taloyhtiöt nostavat Suomea suosta ainakin kahdella erilaisella tavalla. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen, peruskorjaaminen ja perusparantaminen ovat vuosi toisensa jälkeen lisänneet volyymiaan ja ovat kaiketi jo tavoittamassa uudisrakentamisen arvon, elleivät ole jo Boltin tavoin – huonon lähdön jälkeen – kirineet ohitse. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen on kuitenkin taloyhtiön näkövinkkelistä määrätynlaista pakkopullaa – jos on korjattava, niin on korjattava, ja se nähdään usein pelkästään rahamenona. Sitä se tosin ei ole, sillä tokihan riihikuivan rahan kiinnittäminen rakennukseen laastin, lämpöeristeiden, uusien ikkunoiden, vesijohtojen ja viemäreiden taikka uuden peltikaton muodossa korottaa tai vähintäänkin säilyttää omistuksen arvoa pitkälle tulevaisuuteen. Kyse ei siis ole pelkästään kulusta vaan investoinnista tulevaisuuteen.
Lisä- ja täydennysrakentaminen
Toinen, tällä hetkellä vielä vaatimattomampi – vaikka periaatteessa houkuttelevampi – osa tässä taloyhtiöiden sankaritarinassa on taloyhtiöiden yhä kasvava kiinnostus täydennys- ja lisärakentamiseen. Viimeksi mainittu lyö ensin mainitun kanssa loistavasti kättä, sillä täydennys- ja lisärakentamisella voidaan merkittävästikin rahoittaa sitä äsken mainittua pakkopullaa. Syntyy positiivinen kierre – mitä enemmän lisä- ja täydennysrakennetaan, sitä enemmän on varaa myös peruskorjata. Ja tilauksia satelee urakoitsijoille.
Lisä- ja täydennysrakentamisen muodot ovat mitä moninaisimpia. Pienemmillään kyse on pienistä käyttötarkoitusmuutosprojekteista, joissa ajastaan ohi ajettuja kerhohuoneita, pesu- ja kuivaustiloja ym. tiloja muutetaan esimerkiksi asuinkäyttöön joko uusina asuinhuoneistoina tai kytkemällä niitä olemassa olevan huoneiston laajennuksiksi. Olemassa olevia rakennuksia voidaan laajentaa joko sivu- tai pystysuunnassa rakentamalla erilaisia lisäsiipiä tai ullakolle uusia asuntoja taikka kokonaan uusia asuinkerroksia. Mittavimmillaan kyse on täysimittaisesta täydennysrakentamisesta, kun tontilta löytyy paikka toiselle tai vaikka kolmannellekin uudisrakennukselle. Hankkeista saatava taloudellinen hyöty on usein suoraan verrannollinen hankkeen kokoon – pienestä hankkeesta pienet rahat, isosta isot.
Yhteiskunnalliset hyödyt
Lisä- ja täydennysrakentamisen hyödyt eivät rajoitu pelkästään asunto-osakeyhtiöihin itseensä ja heidän käyttämiinsä urakoitsijoihin. Myös yhteiskunta hyötyy, eikä pelkästään hankkeista kertyvinä kaikenlaisia veroina, työllisyyden kohentumisena ja talouden yleisenä virkistymisenä, mutta myös monin eri välillisin tavoin. Perusparannusten myötä rakennusten energiatehokkuus usein paranee, mikä vähentää hiilijalanjälkeä ja auttaa Suomea pääsemään energiatehokkuustavoitteisiinsa. Vanhoille asuinalueille rakennettavien uusien asuntojen käyttäjiksi löytyy usein perheitä, opiskelijoita tai vaikka senioreita, mikä kaiken kaikkiaan monipuolistaa asukasrakennetta. Uudet asunnot ja niiden asukkaat mahdollistavat myös alueiden palvelutason ylläpitämisen ja parantamisen, mikä hyödyttää kaikkia ja synnyttää uutta palveluliiketoimintaa. Uudet asukkaat voivat liikkumisessaan tukeutua olemassa olevaan väylästöön, joten uusia infrastruktuuri-investointejakaan ei tarvita. Tämä toteutuu myös kunnallistekniikassa ym. ja taas säästetään veronmaksajien rahoja ja yhteisiä resursseja.
Sipilä ja Orpo – jos kaikelle tälle tarjoilisi vielä pikkuisen porkkanaa, niin mihin tässä vielä päästäisikään!
Kaiken tämän jälkeen on ehkä syytä myös muistuttaa, että lisä- ja täydennysrakennushankkeet ovat erittäin vaativia hankkeita ja edellyttävät taloyhtiöiltä huolellista asioiden selvittelemistä ja valmistelemista. Tärkeää on kytkeä hankkeeseen myös jo varhain mahdollisimman asiantunteva ryhmä niin rakennusalan kuin juridiikan asiantuntijoita.
Ari Kanerva,
Asianajaja
