Kesäkuukaudet ovat vilkasta julkisivuremonttien aikaa. Kun koko talo on huputettuna, asumisen taso laskee. Usein kysytäänkin, kuuluuko vuokralaisen saada alennusta vuokrasta ajalta, jolloin huoneisto on ollut vajaalla käytöllä?
Lain asuinhuoneiston vuokrauksesta mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa.
Julkisivuremontissa huoneiston käyttö ei tyypillisesti esty kokonaan, mutta se vaikuttaa asumiseen siinä määrin, että vuokralaisella on usein oikeus vuokranalennukseen. Varsinkin niissä julkisivuremonteissa, joissa ikkunat peitetään tai talo huputetaan, vuokralaiselle aiheutuu monenlaista haittaa: asunto ei voi tuulettaa, parvekkeen käyttö estyy ja maisemat peittyvät.
Vuokranalennuksesta tulee aina sopia vuokranantajan ja vuokralaisen kesken. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Hyvään vuokratapaan kuuluu, että vuokranantaja tekee ehdotuksen alennuksesta saadessaan tiedon remontista. Alennuksen suuruutta arvioidaan tapauskohtaisesti, eikä laista tai tuomioistuinten oikeuskäytännöstä löydy tarkkoja prosenttimääräisiä alennuksia eri tilanteille.
Vuokranmaksusta vapautumista harkittaessa on osapuolten huomioitava puutteellisuuden kesto ja sen merkitys huoneiston käytölle. Esimerkiksi kesällä parvekeremontista tai tuuletuksen estymisestä aiheutuu enemmän asumishaittaa kuin talvella. Talon huputtaminen voi johtaa siihen, että huoneiston sisälämpötila nousee kohtuuttomasti. Julkisivuremontin takia alennus on tyypillisesti ollut noin 15–30 prosenttia siltä ajalta, kun huoneisto on ollut puutteellisessa kunnossa tai osittain poissa käytöstä.
Yleisesti vuokran alennuksen suuruus muodostetaan arvioimalla tai laskemalla se osuus vuokrasta, joka kohdistuu remontin aikana käytöstä poissa olevaan huoneiston osaan. Julkisivuremontin kohdalla vuokralaisen saama alennus on yleensä pienempi kuin muissa remonteissa, koska huoneistoa voidaan pääsääntöisesti käyttää asumistarkoitukseen koko remontin ajan.
Lue sarjan aiempia kysymyksiä:
Missä tilanteessa taloyhtiön edustajalla on oikeus käydä asunnossa?
Miten hallituksen toimikausi jatkuu, jos varsinainen yhtiökokous siirretään myöhempään ajankohtaan?
Mitä seuraa, jos yhtiökokouksen pöytäkirja ei valmistu ajoissa?
Tarvitseeko pieni taloyhtiö tilintarkastajan vai toiminnantarkastajan?
Taloyhtiössämme on havaittu rottaongelma, mitä tehdä?
Tarvitaanko lintujen talviruokintaan taloyhtiön lupa?
Saako asuinkerrostalon alaovi olla lukittuna ympäri vuorokauden?
Yhtiökokous teki päätöksen, mutta voiko osakas vaatia myöhemmin asian uudelleen käsittelyä?
Miten myydään taloyhtiön hallinnassa oleva asunto?
Asunnosta löytyi ötököitä pian muuton jälkeen. Voiko vuokrasopimuksen purkaa?
Mistä tietää, onko piha-alue osakkaan hallinnassa ja mikä merkitys tiedolla on?
Saako taloyhtiön asukas asentaa valvontakameran omalle pihalle tai parvekkeelle?
Koti on asumuskelvoton remontin takia, voinko saada vastikealennusta?
Muuttaako sähköinen huoneistotietojärjestelmä osakekirjaan tehtävää siirtomerkintää?
Voiko taloyhtiön hallitus päättää, että pihalta varataan autopaikkoja lumen kasaamista varten?
Voiko yhtiökokoukseen osallistua etänä?
Onko sähköinen valtakirja pätevä?
Kuka vastaa takkahormien kunnossapidosta?
Asukkaan auto vaurioitui pihatalkoissa, kuka korvaa vahingon?
Miten vuokravakuus asetetaan, mitä siinä pitää huomioida ja mikä on takaajan vastuu?
Pihamaa on melkoinen temmellyskenttä, millaista käytöstä taloyhtiö voi rajoittaa?
Mitä parvekkeella saa tehdä, mikä on kiellettyä?
Yhtiökokouksen pöytäkirjantarkastaja, mitä rooliin kuuluu? Entä, jos tehtävään valittu henkilö ei suostu allekirjoittamaan pöytäkirjaa?
Kellaritilasta pyörävarasto, entä jos yhtiöjärjestyksen mukaan kellarikomerot kuuluvat osakkaille?
Osakas haluaa saada asiansa yhtiökokouksen käsittelyyn, mikä on oikea tapa toimia?
Voiko taloyhtiön hallitus periä ylimääräistä vastiketta osakkailta tilikauden aikana?
