Kissa avasi vesihanan ja painoi samanaikaisesti tulpan kiinni tassullaan. Tästä seurasi kallis vesivahinko. Taloyhtiö ja osakas riitelivät siitä, kenen kuuluu korvata taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien osien vauriot.
Taloyhtiön asukas heräsi keittiöstä kantautuvaan veden lorinaan ja sai kauhukseen huomata, että vesialtaan tulppa oli pohjassa veden ryöpyten täydellä teholla aina lattialle asti.
Tapahtuman aikaan osakkaalla oli kaksi leikkisää uroskissaa, joista toinen painoi peräti yhdeksän kiloa. Asukkaan mielestä ainoa looginen selitys tapahtuneelle oli lemmikin kuljeskelu työtasoilla: kissan on täytynyt astua tulppaan ja osua samanaikaisesti selällään ylöspäin aukeavaan hanaan. Ylivuotosuoja oli auttanut veden tulviessa vain hetken, joten vesivahinko oli väistämätön.
Erikoinen tapahtumaketju johti oikeusprosessiin, jossa osakas vaati vahvistusta sille, että vesivahinko ei tapahtunut hänen tuottamuksestaan eikä osakkaan kuulu näin ollen korvata taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia osia.
Kaikki laskut suoraan osakkaalle
Vahingon havaittuaan asukas sulki hanan ja ryhtyi kuivaamaan pintoja. Tämän jälkeen hän otti yhteyttä vakuutusyhtiöönsä ja sai ohjeet tehdä asiasta ilmoituksen isännöitsijälle. Isännöitsijä tilasi samana päivänä paikalle remonttifirman huolehtimaan purku-, kuivaus ja korjaustöistä. Koska taloyhtiön mukaan vahinko johtui osakkaan huolimattomasta toiminnasta, se ohjeisti remonttifirmaa perimään kaikki kulut osakkaalta. Osakas kieltäytyi maksamasta työstä, jonka taloyhtiö oli omatoimisesti ja lupaa kysymättä tilannut remonttifirmalta. Kustannusten yhteismäärä oli noin 10 000 euroa.
Osakkaan näkemyksen mukaan vahinko tapahtui hänestä riippumattomista syistä. Samaa mieltä oli osakkaan vakuutusyhtiö, joka kieltäytyi maksamasta korvauksia taloyhtiölle.
Osakkeenomistajan vastuu lemmikeistään
Taloyhtiö vaati käräjäoikeutta hylkäämään kaikki osakkaan esittämät vaatimukset. Tarina kissan tekosista tuntui sen mukaan epäuskottavalta, joten ainoa selitys vahinkoon on täytynyt olla osakkaan nukahtaminen tai jokin muu vastaava toiminta. Tämän lisäksi ylivuotosuojan päällä on luultavasti ollut tavaroita tukkeena. Taloyhtiö muistutti, että vaikka kissa olisikin ollut vahingon haittaa taloyhtiölle, osakas oli joka tapauksessa toiminut huolimattomasti laiminlyömällä kissansa valvomisvelvollisuuden. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, etteivät hänen lemmikkinsä vahingoita asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osia.
Olisiko tapahtumaan voinut varautua?
Kun mahdollista huolimattomuutta lemmikkien valvomisen suhteen arvioitiin, oleellista oli tapahtumakulun ennalta-arvattavuus.
Tapauksessa oli kyse vahvistamiskanteesta ja osakkaan toiminnan arvioimisesta. Oikeudessa kuultiin asianosaisten lisäksi muun muassa rotukissan kasvattajia ja vahinkokartoittajaa sekä tarkasteltiin keittiöaltaan rakennetta. Asiantuntijoiden mukaan kyseiset kissat ovat nokkelia ja avaavat helposti esimerkiksi ovia. Kuulemisten pohjalta käräjäoikeudelle piirtyi selkeä kuva kissan roolista tapahtuneessa.
Kun mahdollista huolimattomuutta lemmikkien valvomisen suhteen arvioitiin, oleellista oli tapahtumakulun ennalta-arvattavuus. Oikeuskäsittelyn aikana selvisi, että tällaiseen poikkeukselliseen ja yllättävään tapahtumaan, jossa vesitulpan sulku ja hanan käynnistyminen tapahtuvat yhtä aikaa, osakkaan olisi ollut mahdotonta varautua etukäteen. Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoi, että vahinko ei tapahtunut osakkaan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä eli hän ei ollut vastuussa yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien osien korjaamisesta. Asiaa käsiteltiin myöhemmin vielä Turun hovioikeudessa. Se piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen. Taloyhtiö joutui korvaamaan oikeudenkäyntikuluja osakkaalle lähes 22 000 euroa. Kun tähän summataan remonttikulut, maksettavaa kertyi yli 50 000 euroa.
Turun hovioikeus 4.6.2021 nro 418
Mitkä ovat tapauksen tärkeimmät opit, asianajaja Marina Furuhjelm?
”Osakkaan vastuu tarkoittaa yleistä huolellisuutta, jolloin lähtökohtana tuottamusarvioinnissa tulisi olla se, minkälaista huolenpitovelvoitetta tavalliselta taloyhtiön osakkaalta voidaan edellyttää. Esimerkiksi osakas ei voine välttää vastuutaan sillä perusteella, että hän ei kykene ikänsä tai sairautensa vuoksi arvioimaan korjausvastuuta samalla tavalla kuin muut. Jos esimerkiksi iäkäs henkilö jättää muistamattomuuttaan vesihanan auki ja aiheuttaa vesivahingon, hän on siitä vahingonkorvausvastuussa.
Tässä tapauksessa ratkaisu perustui nähdäkseni pitkälti juuri ennakoitavuuteen eli siihen, olisiko osakkaan täytynyt osata huomioida tällaisen riskin mahdollisuus. Koska vahinko oli oikeuden mukaan hyvin epätodennäköinen, osakas ei olisi voinut varautua siihen. Näin ollen kyse ei ollut osakkaan huolimattomuudesta.
Vastaavasti osakas ei vastaa automaattisesti esimerkiksi omistamiensa laitteiden aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, jos hänen toiminnassaan ei voida osoittaa tältä osin tuottamusta. Tyypillisiä vahinkoja aiheuttavia laitteita tai esineitä voivat olla pesukone, akvaario tai vesisänky. Pesukoneen osalta huolimattomuus voi ilmetä esimerkiksi siten, että osakas jättää astian- tai pyykinpesukoneen valvomattomana käyntiin poistuessaan huoneistosta.”
Lue myös:
Väärin asennetusta pesukoneliitännästä mittava vesivahinko ja kiista korvauksista
Syytä vesivahingolle ei löytynyt – osakkaat ja taloyhtiö riitelivät hovioikeudessa asti kunnossapitovastuun jakautumisesta
Kuva: Unsplash
