Koska autopaikat olivat asukkaiden käytössä ja pysäköintihalli palveli siten asumistoimintoa, hallin katsottiin liittyvän välittömästi asunto-osakeyhtiön asuinrakennukseen. Pysäköintihallia pidettiin autotallirakennukseen rinnastettavana rakennuksena, johon sovellettiin asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia. Tässä ratkaisu oli asumismuodon kannalta oikeudenmukainen ja veronsaajan kireämpi tulkinta kaatui.Kaupunkirakentaminen kehittyy ja eri puolille Suomea on noussut asuinrakennuksia niin, että ne sijaitsevat esimerkiksi kauppakeskuksen tai muun liikerakennuksen päällä. Kiinteistöthän ovat ehtymätön verolähde, niitä kun ei siirretä muihin maihin. Veronsaaja on lukuisissa tapauksissa herännyt tulkitsemaan näitä moderniin kaupunkiin hyvin soveltuvia komplekseja niin, että kyse onkin yhdestä rakennuksesta. Jos näin olisi, asunnoista olisi maksettava huomattavasti korkeampi kiinteistövero, vaikka asunto-osakeyhtiössä ei olisi yhtään liikehuoneistoa ja se omistaisi vain asuintilat.
Ratkaisua tai lainmuutosta odottaessa markkinoiden on hyvä varautua uuteen käsitteeseen: ”kaksio kauppakeskuksella” voi olla on kustannuksiltaan kalliimpi, kuin perinteinen ”kaksio parvekkeella”. Toimistomme seuraa asiaa.
Matti Kasso,
Asianajaja, osakas
