Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiöllä tulee olla hallitus. Isännöitsijä yhtiöllä on, jos yhtiöjärjestys niin määrää tai yhtiössä on asiasta päätetty. Hallituksen tehtäviin kuuluu joukko oikeuksia, mutta myös paljon velvollisuuksia. Velvollisuudet on lueteltu laajasti asunto-osakeyhtiölaissa. Nämä velvollisuudet aiheuttavat luonnollisesti vastuun niiden noudattamisesta, mutta mikä on todellisuudessa vastuun sisältö ja laajuus ja kuinka vastuun aktualisoitumisen voi välttää?
Hallituksen lisäksi suuri vastuu on isännöitsijällä, joka saattaa useissa tapauksissa olla vahingonkorvausvelvollinen siitä huolimatta, ettei hallitus ole. Näissä tapauksissa hallitus on hoitanut tehtävänsä asianmukaisesti, joten vahingosta huolimatta vastuuta ei hallitukselle synny. Joissain tapauksissa hallitus ja isännöitsijä saattavat olla myös yhdessä vastuussa tapahtuneesta, joskus vain yksittäinen hallituksen jäsen saattaa olla vahingonkorvausvelvollinen. Sitä, kuka milloinkin on vastuussa, arvioidaan tapauskohtaisesti.
Huolellisuusvelvoite
Hallituksen jäseniltä edellytetään huolellisuusvelvoitteen mukaista toimintaa, joka velvoittaa jäsenen huolellisesti toimien edistämään yhtiön etua. Velvoitteeseen siis sisältyy velvollisuus toimia yhtiön edun mukaisesti ja tätä etua toteuttaessaan toimimaan huolellisesti. Huolellisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jollaista siinä asemassa olevalta henkilöltä voidaan kohtuudella olettaa. Hallituksessa toimimiselle ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia, joten kuka tahansa täysi-ikäinen ja täysivaltainen voi toimia asunto-osakeyhtiön hallituksessa. Huolellisuusvelvoitteen lisäksi laissa säädetään yhdenvertaisuusperiaatteesta, jonka mukaan hallitus ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä toimenpiteisiin, joka tuottaa jollekin etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Vastuun kantaminen; koko hallitus vai yksittäinen jäsen
Hallitus on vastuussa niistä toimista, jotka on tehty sillä toimikaudella, jona kyseinen hallitus on ollut toimivaltainen. Näin ollen hallitus ei vastaa vanhan hallituksen aikana tehdyistä virheistä, vaikka ne ilmenisivät vasta uuden hallituksen toimikaudella. Lisäksi sama periaate koskee myös yksittäisiä hallituksen jäseniä. Jos hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauden, hän ei ole enää vastuussa eronsa jälkeen tehdyistä päätöksistä, mutta toisaalta hän ei myöskään eronsa johdosta vapaudu aikaisemmin tehtyjen päätösten aiheuttamasta vastuusta. Kesken toimikauden valittu jäsen ei taas ole vastuussa toimikauden aikaisemmista päätöksistä ja toimenpiteistä, jotka on tehty ennen hänen valintaansa.
Hallituksen vastuuta määritettäessä on syytä huomata, että jäsen on vastuussa vain sellaisesta toimesta tai päätöksestä, joka on aiheutunut hallituksen jäsenen tehtävää hoitaessaan. Jos vahinko on syntynyt yksityishenkilönä toimiessa ei vastuuta arvioida hallituksen jäsenen vastuuperusteen mukaan. Korvausvastuun aktualisoituminen edellyttää lisäksi tuottamuksellista toimintaa Vastuun syntymisen perusteena on objektiivinen huolellisuus eli hallituksen jäseneltä vaaditaan sellaista huolellisuutta kuin mitä huolellinen henkilö noudattaisi vastaavissa olosuhteissa.
Yksimielisesti tehty päätös tuo vastuun jokaiselle hallituksen jäsenelle. Jos jäsen on eri mieltä asiasta, tulee hänen merkitä eriävä mielipide. Näin hän lähtökohtaisesti vapautuu päätöksen aiheuttamasta vastuusta. Eriävä mielipide on siis syytä merkitä aina, jos jäsen ei seiso tehdyn päätöksen takana.
Esimerkkejä vastuutilanteista
Usein vastuukysymykset aktualisoituvat taloudellisissa asioissa, kun yhtiön varoja on käytetty sen edun vastaisesti tai maksuja ei ole peritty/maksettu ajallaan. Toisaalta usein vastuu liittyy myös yhtiössä suoritettaviin korjaushankkeisiin, jos yhtiö on päätynyt johonkin muuhun kuin yhtiölle edullisimpaan vaihtoehtoon. Tällainenkin vaihtoehto on tosin mahdollinen ilman vastuun syntymistä, jos ratkaisulle löytyy yhtiön kannalta hyvät perustelut. Sen sijaan, jos rakennustoimi epäonnistuu, ei se suoraan tarkoita hallituksen vastuun syntymistä. Tällaisissa tapauksissa toimen suorittanut yritys on lähtökohtaisesti vastuussa. Kolmas hyvä esimerkki vastuun syntymisestä on toimivallan ylitys.
Hallituksen jäsenellä on siis vastuu tietyistä toimista, mutta sen aktualisoitumiselta on kuitenkin loppujen lopuksi helppo välttyä noudattamalla yleistä huolellisuutta, selvittämällä asiat riittävän tarkasti ja toimimalla yhtiön edun mukaisesti jokaista osakasta yhdenvertaisesti kohtelemalla. Lisäksi on tärkeää valvoa sekä isännöitsijän että yksittäisten jäsenten toimintaa, jotta mahdollisiin ongelmiin on mahdollista puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Monet tehtävät on asetettu ammattitaitoisen isännöitsijän vastuulle, eivätkä hallituksen jäsenet lähtökohtaisesti vastaa isännöitsijän virheistä, kunhan hallitus on hoitanut oman osuutensa huolellisesti. Hallituksessa toimiminen on siis vastuuntuntoisuutta ja huolellisuutta vaativaa, mutta parhaimmillaan silmiä avaavaa ja mukavaa toimintaa!
Kai Haarma,
Toimitusjohtaja, Asianajaja
