Alkuvuonna kirjoitin blogiimme tapauksesta jossa isännöitsijäyritys oli saanut aluehallintovirastolta uhkasakkoa koskevan päätöksen, johtuen työaikalain laiminlyönnistä. Isännöitsijäyritys valitti asiassa hallinto-oikeuteen, josta on nyt saatu ratkaisu.
Hallinto-oikeuden mukaan kyseisen isännöitsijäyrityksen palveluksessa olevien isännöitsijöiden työ jäi työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen uhkasakosta.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen, mutta perustelut ovat mielenkiintoiset. Hallinto-oikeus päätyi pohdinnassaan siihen lopputulokseen, ettei tapauksen isännöitsijöiden työsuhteisiin sovellettu työaikalakia. Ratkaisun perusteella voidaan katsoa että isännöitsijän työstä muodostuu poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan työaikalakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin työsuhteisiin ellei itse työaikalaista muuta johdu. Työaikalakia ei kyseisen lain mukaan sovelleta johtamistyötä tekevään tai itsenäiseen asiantuntijaan, etätyöhön tai liikkuvaan työhön, jota työnantaja ei pysty valvomaan.
Hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan koskien isännöitsijän työtä sillä, että isännöitsijän työtehtävät määräytyvät lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiölain ja asiakkaana olevan asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelon mukaisesti. Tällaiset työtehtävät ovat luonteeltaan itsenäisiä ja vastuullisia tehtäviä, joita hoidetaan ilman isännöintiyrityksen välitöntä työnjohtoa ja tosiasiallista työajan seurantaa. Työtehtävät ja niiden suorituspaikka ovat riippuvaisia myös kunkin asunto-osakeyhtiön tarpeista. Tapauksen isännöitsijät työskentelivät myös valtaosin muualla kuin toimistolla.
Tämä ratkaisu ainakin osoittaa meille sen, että työsopimuksen sisällöllä ja sillä kuinka työtä tehdään, on hyvin oleellinen merkitys tulkittaessa työaikalain soveltamista. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan päätöksen vaikutuksia sekä muita vastaavanlaisia ratkaisuja.
Keijo Kaivanto,
Senior Legal Advisor, varatuomari
