Uusi työaikalaki tuo tullessaan monia uudistuksia, jotka vastaavat vanhaa lakia paremmin nykyajan työelämän tarpeisiin. Miten lakimuutokset vaikuttavat isännöintiyrityksen arkeen? Kokosimme yhdeksän tärkeintä kysymystä.
1. Mitkä lakimuutokset isännöintiyrityksen kannattaa huomioida?
Työaikaan luetaan vuoden 2020 alusta alkaen kaikki tehty työ ajasta ja paikasta riippumatta, esimerkiksi kokoustyöskentely, etätyö ja ylityöt. Lain mukaan työnantajan on organisoitava työajan seuranta ja huolehdittava, että lain enimmäistyöaika ei ylity. Enimmäistyöaika on keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden seurantajaksossa. Kokonaan uusia säännöksiä ovat joustotyö ja työaikapankki.
2. Miten uusia säännöksiä voi hyödyntää isännöintialalla?
Isännöintialalla voidaan hyödyntää laajennettua liukuvaa työaikaa, joustotyöaikaa, työaikapankkia, etätyötä ja keskimääräistä säännöllistä työaikaa. Säännökset mahdollistavat entistä paremmin joustot ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.
3. Mitä työaikajärjestelyjä työntekijän kannattaa käyttää?
Liukuvan työajan laajennukset on hyvä hyödyntää. Näitä ovat neljän tunnin liukuma vuorokaudessa, plussaldo enintään 60 tuntia ja miinussaldo enintään 20 tuntia sekä neljän kuukauden seurantajakso. Joustotyöaika tarkoittaa sitä, että yli puolet viikkotyöajasta on isännöitsijän päätettävissä.
4. Mitä sopimuksia tarvitaan?
Liukuva työaika ja joustotyöaika perustuvat työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työaikapankista sopiminen edellyttää paikallista sopimista. Etätyö perustuu edelleen työnantajan antamaan mahdollisuuteen, jota voidaan muuttaa.
5. Mikä on järkevä etenemisjärjestys isännöintiyrityksessä?
Ensin on syytä varmistaa, että yrityksessä noudatetaan uuden työaikalain velvoittavia säännöksiä, kuten kaiken työajan- ja enimmäistyöajan seurantaa. Kun työaika-asiat ovat vähintään työaikalain pakollisten säännösten mukaisia, kannattaa seuraavaksi pohtia uuden työaikalain antamia mahdollisuuksia joustavaan ja tehokkaaseen työaikaan.
6. Mikä on kokousten rooli uuden työaikalain mukaan?
Kokoukset ovat uuden työaikalain mukaan työaikaa riippumatta siitä, miten niihin käytetty aika korvataan (kokouspalkkioilla, liukuvana työaikana tai ylityökorvauksina).
7. Mitä vaatimuksia työaikaseurannalle on asetettu?
Minimivaatimus on, että työnantaja edellyttää isännöitsijän seuraavan työaikaansa ja merkitsemään työtunnit esimerkiksi excel-taulukkoon. Kehittyneempi tapa on sähköinen tai mobiiilityöaikaseuranta, jolloin työntekijät ilmoittavat työtuntinsa reaaliaikaisesti. Samalla työnantaja saa myös asiakkaita koskevaa taloudellista seurantaa.
8. Voiko isännöitsijä jäädä työaikalain ulkopuolelle?
Kynnys on korkea, mutta se on mahdollista, jos isännöitsijällä on työaika-autonomia eli hän voi itsenäisesti päättää työtehtävistään ja työajastaan eikä työnantaja seuraa tai valvo hänen työaikaansa. Näin voi olla silloin, kun kysymys on yrityksen tai yhteisön tai sen osan johtamistyöstä tai siihen rinnastettavasta työstä. Voidaan myös katsoa, että työ tehdään yrityksen toimintaan liittyvien erityispiirteiden vuoksi oloissa, joissa ajankäytön valvonta ei kuulu työnantajalle.
Käytännössä työaikalain ulkopuolelle jää esimerkiksi isännöintiyrityksen johtaja, jonka tehtävänä on johtaa koko isännöintiyksikön toimintaa ja isännöintiyrityksen toimitusjohtaja. Työaikalakia ei myöskään sovelleta yrittäjään tai yrittäjän perheenjäsenen työhön.
9. Kenen puoleen kannattaa kääntyä uuteen työaikalakiin liittyvissä kysymyksissä?
Apua saa alan järjestöiltä ja työsuojeluviranomaisilta sekä asianajo- ja lakiasiaintoimistojen asiantuntijoilta. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on työsuhdeasioiden asiantuntija ja tunnemme hyvin uuden työaikalain.
Ota yhteyttä mahdollisimman pian, kun haluat hoitaa kuntoon työaikalakiin liittyvät toimenpiteet tehokkaasti asiantuntijan avulla. Katso muistilista, mitä pitää tehdä kuluvan syksyn aikana.
