Osakas jätti suutuspäissään yhtiövastikkeet maksamatta ja yhtiökokous päätti ottaa asunnon hallintaansa. Kolmen vuoden kuluttua osakas haastoi taloyhtiön oikeuteen vitkuttelusta häätöpäätöksessä. Miksi hallintaanotto venyi ja mitä haittaa siitä osakkaan mukaan koitui?
Lähtökohta
Helsinkiläistaloyhtiön hallitus ja osakas ajautuvat erimielisyyksiin putkiremontin suunnittelusta ja toteutuksesta. Kiistan seurauksena osakas jätti remonttiin liittyvät vastikkeet maksamatta. Taloyhtiö ryhtyi toimiin laiminlyöntien takia ja päätti lopulta vuoden 2012 yhtiökokouksessa huoneiston hallintaanotosta. Päätöksen jälkeen osakas maksoi pois riitaisat vastikkeet eikä hänelle tuon jälkeen kertynyt erääntyneitä velkoja. Hallintaanottoa ei kuitenkaan keskeytetty.
Häätökanne asunnon myymisen esteenä
Vuonna 2015 osakas nosti kanteen taloyhtiötä ja isännöintiyritystä vastaan hidastelusta häätöprosessissa sekä virheellisistä tiedoista isännöintitodistuksissa ja toimintakertomuksissa. Vasta vuosien jälkeen vireille tullut häätökanne oli osakkaan mukaan estänyt asunnon myymisen ja aiheuttanut suuren taloudellisen menetyksen. Oikeudessa esiteltiin korvausvaatimuksen tueksi vuokratulolaskelmia, jotka osakas olisi voinut saada päästessään eroon ongelmahuoneistosta. Osakkaan mielestä hallintaanotolle ei ollut edes perusteita, sillä kaikki vastikkeet oli lopulta maksettu. Taloyhtiö vaati omassa kanteessaan, että osakkaan on välittömästi muutettava taloyhtiön hallitsemasta huoneistosta ja korvattava kaikki oikeudenkäyntikulut.
Osakas itsekin vastuussa prosessin hitaudesta
Kesäkuun 2015 isännöitsijätodistuksessa ja siihen liitetyssä toimintakertomuksessa häätökanteen vireilletulopäivää ei ollut esitetty yksiselitteisesti, mutta muista asiakirjoista ei löytynyt virheellisiä tietoja. Käräjäoikeus totesi, että mahdollisella asunnon ostajaehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus tiedustella tilanteen yksityiskohdista myyjältä tai isännöitsijältä. Muistutettiin, että häätöpäätös ei muutenkaan ole este asunnon myymiselle, vaikkakin voi sitä vaikeuttaa. Selvisi myös, että osakas ei missään vaiheessa yrittänyt myydä asuntoaan.
Hallintaanottopäätöksen täytäntöönpanon hitaus johtui pääosin siitä, että osakas itse vastusti päätöstä hovioikeudessa asti. Moiteoikeudenkäynti oli kestänyt huhtikuuhun 2014, jonka jälkeen taloyhtiö oli tuloksetta yrittänyt päätöksen täytäntöönpanoa sekä ulosoton kautta että sovittelemalla ennen kanteen vireillepanoa kesäkuussa 2015. Käräjäoikeus ei nähnyt taloyhtiön toiminnassa mitään moitittavaa.
Tuomio
Osakas hävisi käräjäoikeudessa kaikki vaatimuksensa ja hänet velvoitettiin maksamaan oikeudenkäyntikulut, noin 30 000 euroa korkoineen. Lisäksi osakas määrättiin muuttamaan huoneistosta välittömästi häädön uhalla. Asia eteni hovioikeuteen, mutta siellä osapuolet pääsivät sovintoon.
Tapauksen kolme olennaista
- Vastikkeet pitää maksaa erimielisyyksistä huolimatta.
- Hallintaanottoriita viivyttää täytäntöönpanoa.
- Hallintaanoton merkitys huoneiston myynnissä.
”Riidan perusviesti etenkin osakkaalle on, että vastikkeen maksamatta jättämisellä ei koskaan saavuta mitään hyvää. On myös hyvä muistaa, että hallintaanotolla on monia haitallisia vaikutuksia, joita osakkaan on varauduttava sietämään.”
Asianajaja Ari Kanerva
