Helsingin hovioikeus antoi 19.2.2020 ratkaisun koskien asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenten vahingonkorvausvastuuta. Taloyhtiö vaati hallituksen jäseniltä vahingonkorvausta siitä, että hallitus oli päättänyt teettää taloyhtiön toimesta ja kustannuksella erään silloisen hallituksen jäsenen hallitsemassa huoneistossa sellaisen kattorakenteiden korjaustyön, joka taloyhtiön näkemyksen mukaan olisi asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten perusteella kuulunut osakkeenomistajan vastuulle ja kustannettavaksi. Hovioikeus hyväksyi taloyhtiön vahingonkorvauskanteen pääosaltaan ja velvoitti kolme hallituksen jäsentä yhteisvastuullisesti suorittamaan taloyhtiölle vahingonkorvauksena kattoremontista aiheutuneista kustannuksista noin 71.000 euroa sekä taloyhtiön oikeudenkäyntikulut. Todettakoon, että käräjäoikeus oli päätynyt asiassa vastakkaiseen lopputulokseen ja hylännyt taloyhtiön vahingonkorvauskanteen.
Tapauksessa oli tarkemmin ottaen kyse siitä, olivatko kattorakenteiden korjaustyöt kohdistuneet osakkaan vai yhtiön vastuulle kuuluviin rakenteisiin ja kumman osapuolen kunnossapitovastuun piiriin työt kuuluivat. Kyseisen taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuusta poikkeavia ja suhteellisen yksityiskohtaisia määräyksiä yhtiön ja osakkeenomistajan välisen kunnossapitovastuun jakautumisesta, joten tapauksessa oli rakennusteknisten seikkojen ja rakenteiden vauriomekanismin ohella kyse myös yhtiöjärjestyksen kunnossapitovastuuta koskevien määräysten tulkinnasta. Asiassa oli riitaa myös siitä, oliko taloyhtiön yhtiökokous tehnyt päätöstä kyseisen huoneiston kattorakenteiden korjaamisesta taloyhtiön kustannuksella vai ei.
Hovioikeuden ratkaisun mukaan hallituksen jäsenillä ei ollut yhtiöjärjestyksen kunnossapitoa koskevat määräykset ja asiassa esitetty näyttö huomioiden perusteltua syytä olettaa, että vaurioituneet ja sittemmin korjatut kattorakenteet olisivat kuuluneet kokonaisuudessaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle, tai että puheena olevat kattorakenteiden vauriot olisivat johtuneet taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevien rakenteiden puutteista tai vaurioista. Hovioikeuden mukaan yhtiökokous ei myöskään ollut tehnyt päätöstä siitä, että kattorakenteet korjataan taloyhtiön kustannuksella, joten hallitus oli korjauspäätöksessään ylittänyt toimivaltansa. Näin ollen hovioikeus velvoitti hallituksen jäsenet korvaamaan taloyhtiölle pääosan sille remontista aiheutuneista kustannuksista. Taloyhtiön vaatimasta korvaussummasta kuitenkin vähennettiin 10.000 euroa, koska hovioikeus katsoi korjaustöistä tulleen käyttöiän pidentymisen myötä hyötyä taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleville rakenteille.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hovioikeuden ratkaisu on osoitus siitä, että asunto-osakeyhtiön hallituksen tulee perehtyä huolellisesti yhtiöjärjestyksen kunnossapitoa koskeviin määräyksiin ja niiden merkitykseen sekä yhtiökokouksen kunnossapitoa ja korjauksia koskeviin päätöksiin ja niiden hallitukselle antamiin valtuuksiin. Mikäli tietyn korjauksen tai kunnossapitotyön kuuluminen taloyhtiön kunnossapitovastuulle on epäselvää esimerkiksi yhtiöjärjestyksen kunnossapitovastuuta koskevien määräysten tai asiassa tehtyjen rakennusteknisten selvitysten perusteella, on hallituksen syytä hankkia asiasta lisäselvitystä ja harkita asian saattamista yhtiökokouksen päätettäväksi.
Mikko Ravi
asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
