Selvät sopimukset ja selvät käytännöt ehkäisevät ennalta riitoja. Niistä on myös apua silloin, kun yritykseen tehdään työsuojelutarkastus. Koska työsopimus on kahden kauppa, työnantajan ja työntekijän, ei ongelman esiin tullessa välttämättä enää saada sopimuksia aikaan.
Työsuhteen ehtoja ei voida muuttaa yksipuolisesti vaan pääsääntöisesti sopimalla. Jos työantajalla on työsopimuksen irtisanomisperuste, voidaan työsuhteen ehtoja kuitenkin muuttaa irtisanomisjärjestyksessä (tai purkuperusteen ollessa purkujärjestyksessä) vaihtoehtona työsuhteen päättämiselle. Toinen vaihtoehto tällöin on päättää työsuhde ja tarjota uutta työsopimusta tilalle.
Mistä voidaan sopia ennakolta
Ennakolta on sovittava lain mukaisista minimiehdoista, mutta työsopimuksessa voidaan sopia ennakolta mm. seuraavista asioista:
- palkanlaskenta-aika työsuhteen päättyessä
- työntekijän lisä- ja sunnuntaityösuostumus
- kilpailukielto työsuhteen päätyttyä
- vähimmäispalveluaika, jos työsuhteen alussa sovitaan työnantajan maksamasta koulutuksesta
- sopimista edellyttävät työaikajärjestelyt (keskimääräinen työaika)
- työsuhde-etuuksien käyttörajat
- lääkärintarkastukset työsuhteen kestäessä
- sivutoimikäytäntö
Mistä voidaan sopia vain tilannekohtaisesti
- perhevapaat
- säästövapaa
- vuosilomien käyttö ja sijoittaminen
- lomarahan muuttaminen vapaaksi
- vuorotteluvapaa
- osa-aikaeläke
- sijaisuus
Mistä ei työnantajan kannata sopia
Työnantajan ei kannata sopia työnjohto-oikeutta rajoittavista ehdoista kuten:
- liian tiukka tehtävämäärittely
- kiinteä työaika
- vuosilomakuukausi
Yrityksen henkilöstömäärän vaikutus noudatettavaan lainsäädäntöön
Työnantajan on otettava toiminnassaan huomioon pakottavan lainsäädännön noudattamisvelvollisuus riippuen yrityksen koosta.
Kaikkien yritysten on koosta riippumatta noudatettava mm. työsopimuslakia, vuosilomalakia, työaikalakia, työturvallisuuslakia, työsuojelun valvontalakia ja työterveyshuoltolakia. Tämä merkitsee esim. sitä, että jokaisessa yrityksessä pitää olla järjestettynä työterveyshuolto (ja sen mukana työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitys), laadittava työsuojelun toimintaohjelma, pidettävä työaikakirjanpitoa, vuosilomakirjanpitoa sekä huolehdittava nähtävänä pitämisvelvoitteista.
Kun työpaikalla on vähintään kymmenen työntekijää, on työntekijöiden valittava työsuojeluvaltuutettu ja tälle kaksi varavaltuutettua kahden kalenterivuoden toimikaudeksi. Työnantajan on nimettävä edustajakseen työsuojelupäällikkö, ellei esim. toimitusjohtaja toimi sellaisena. Edellä mainitut henkilöt on ilmoitettava työsuojeluhenkilörekisteriin. Jos työpaikalla on työntekijöitä ja toimihenkilöitä, on toimihenkilöillä halutessaan oikeus valita omat edustajansa.
Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät. Käytännössä useimmiten puheenjohtajana toimii työsuojelupäällikkö ja muina jäseninä työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut.
Yrityksessä, jossa työskentelee vähintään 20 työntekijää, on noudatettava lakia yhteistoiminnasta yrityksessä. Jos työntekijöitä on vähintään 30, on em. lakia sovellettava laajasti verrattuna 20 työntekijän yrityksen kevennettyihin velvoitteisiin. Molempien on kuitenkin laadittava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuosittain. Vähintään 30 työntekijän yrityksessä on laadittava mm. tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Onko yrityksesi työsuhdeasiat kunnossa?
Työnantaja voi ennakolta selvittää missä kunnossa työsopimukset ovat, mitä lakisääteisiä suunnitelmia pitää olla ja onko yrityksen työsuhdeasiat lakisääteisine velvoitteineen työsuojelutarkastuskunnossa.
Asiantuntija voi suorittaa ennakkotarkastuksen ja antaa ohjeet korjaaviksi toimenpiteiksi.
Senior Legal Advisor, VT Keijo Kaivanto
