Vuokran takaajalta vaadittiin maksamatta jääneitä vuokrasaatavia kuuden kuukauden ajalta. Takaaja vetosi AHVL 8 §:n 2 momenttiin, joka rajaa vakuuden enimmäismäärän kolmeen kuukauteen. Asia ratkesi vasta
Kun taloyhtiössä tapahtuu vesivahinko, joudutaan automaattisesti hallituksessa miettimään, kuka vahingosta on vastuussa. Tavallisesti kysymys on osakkaan ja yhtiön välisistä vastuukysymyksistä, mutta jos asunnossa asuukin osakkaan
Taloyhtiössä riideltiin siitä, oliko parkkiruutu uudelleenmaalauksessa pienentynyt, ja oliko hallituksen puheenjohtaja kieltänyt osakasta pysäköimään ruutuun mitään mopoa isompaa. Taloyhtiön osakas osti autopaikan vuokratakseen sitä eteenpäin.
Huolimattomasti tehty irtisanomisilmoitus johti sotkuun, jonka maksajaksi joutuivat paitsi vuokralaiset myös takaajat. Vuokrasopimusta laadittaessa ja vuokrasuhteen irtisanomisessa vaaditaan tarkkuutta. Tämä on tärkeä oppi päätöksestä, jonka
Turun hovioikeus punnitsi asukkaan asentaman ilmalämpöpumpun hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista ja päätyi siihen, että muutostyön kieltäminen on kohtuutonta. Millaisia kysymyksiä ratkaisuun liittyy jatkoa ajatellen?
Asunto-osakeyhtiön huoneiston A asukkaat olivat pyytäneet kaupungin ympäristötarkastajaa ryhtymään toimenpiteisiin tupakoinnista huoneiston B parvekkeella heille aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi. Ympäristötarkastaja oli kieltänyt tupakoinnin huoneiston B parvekkeella
Kiinteistö Oy X:n ja Y Oyj:n tarkoituksena oli solmia isännöintisopimus. Toimeksiantoon kuului Kiinteistö Oy X:n tehtävien hoitaminen isännöintitehtäväluettelon mukaisessa laajuudessa sekä alalla vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Useissa asunto-osakeyhtiössä on mahdollisuus maksaa osuutensa yhtiön pitkäaikaisista lainoista kertasuorituksena, Niiltä osakkailta, jotka eivät halua suorittaa kertasuoritusta, peritään pääomavastiketta. Yhtiöjärjestysten määräykset pääomavastikkeen ja lainaosuuden maksuperusteesta
Korkein oikeus antoi 15.6.2016 paljon keskustelua myös mediassa herättäneen ennakkopäätöksen KKO 2016:43 riidassa, jossa oli kysymys siitä, voiko yhtiökokous yksinkertaisella enemmistöllä päättää, että yhtiön pesutuvan
Tapauksessa oli kysymys siitä, sovelletaanko vanhasta rakennuksesta myytyjen asuntojen kauppaan uuden asunnon kauppaa koskevia asuntokauppalain 4 luvun säännöksiä, kun rakennuksessa oli suoritettu laaja peruskorjaus. Kiinteistöalalla
Korkeimman oikeuden tapaus KKO 2016:6 käsitteli sitä, kuinka irtisanomisajan päättyminen on irtisanomisilmoituksessa kerrottava. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (AHVL) 54 §:n mukaan vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen on
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2017:71 pohdittiin, oliko taloyhtiöllä perusteita asuinrakennuksen ja autotallin uudisrakentamista koskevan urakkasopimuksen perusteella määräytyneen urakkahinnan sovitteluun. Kyse oli pientaloyhtiöstä. Taloyhtiö ja urakoitsija olivat
Asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa on säädetty taloyhtiön mahdollisuudesta ottaa osakkaan huoneisto taloyhtiön hallintaan enintään 3 vuodeksi laissa säädettyjen laiminlyöntien perusteella. Korkein oikeus on antanut hallintaanottomenettelyä koskevan
Korkein oikeus antoi 9.11.2016 (KKO 2016:79) urakoitsijan takuuajan jälkeistä vastuuta koskevan ratkaisun, jossa oli kyse laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä. Tapauksessa oli kyse YSE 1998 -ehtojen 30 §:n
Kunta ja yhtiö olivat tehneet yritystilasopimuksen. Sopimus koski rakennuspaikkaa ja rakennusta, jonka kunta oli sitoutunut peruskorjaamaan yhtiön tarpeiden mukaiseksi. Sopimuksen mukaan yhtiö suorittaisi kunnalle 12
Tilaajan ja urakoitsijan välille solmitussa rakennusurakkasopimuksessa oli noudatettu Rakennusalan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Urakoitsijan sopimusrikkomuksen takia tilaaja oli mainittujen ehtojen nojalla purkanut urakkasopimuksen ja ottanut
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa säädetään vuokralaisen irtisanomissuojasta. Laissa turvataan vuokralaiselle niin sanottu välitön ja välillinen irtisanomissuoja. Välitön irtisanomissuoja oikeuttaa tuomioistuimen vuokralaisen vaatimuksesta julistamaan irtisanomisen tehottomaksi,
Paritalon muodostaman taloyhtiön osakas haastoi toisen käräjäoikeuteen, koska hallituksen kokous oli hänen mukaansa pidetty salassa ja yhtiökokouksen kutsu oli väärin toimitettu. Näillä perusteilla kantaja vaati
Asukkaan huolimaton käytös aiheutti helsinkiläisessä vuokrayhtiössä vakavan vaaratilanteen ja kalliit korjaukset. Oikeuden mukaan asukkaan on täytynyt ymmärtää tulen käsittelyyn liittyvät riskit sotkuisessa huoneistossa. Tapahtumien kulku
Tapauksessa oli kysymys 1950-luvulla rakennetusta talosta, jonka kylpyhuoneiden alkuperäisvarustukseen olivat kuuluneet kylpyammeet. Kylpyhuoneiden alkuperäisrakenne ei ollut kosteita tiloja koskevien nykyisten rakennusmääräysten mukainen. A:n hallitseman huoneiston
Kiinteistön ostajalla on velvollisuus ilmoittaa myyjälle kohtuullisessa ajassa paitsi virheestä myös siihen perustuvista vaatimuksistaan, jotta hän säilyttää oikeutensa vedota virheeseen. Ajoissa tehty ilmoitus virheestä ei riitä,
Uusi autotalli vei asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan oikeuteen kiistelemään kohonneista kokonaiskustannuksista. Oliko urakoitsijalla velvollisuus ilmoittaa arvioidun urakkahinnan ylityksestä, missä vaiheessa asunto-osakeyhtiön olisi pitänyt laittaa hanat kiinni?
Isännöitsijäntodistukseen merkityillä tiedoilla on suuri merkitys etenkin asuntokaupassa. Huolimattomuus huoneistokohtaisen lainaosuuden merkinnässä toi ison laskun helsinkiläiselle isännöintiyritykselle. Ratkaisuun päädyttiin Helsingin hovioikeudessa viime kesäkuussa. Riita sai
Totuus ”kauttaaltaan saneeratun” rakennuksen ja huoneiston todellisesta kunnosta selvisi asunnonostajalle karulla tavalla pian muuton jälkeen. Hinnanalennus perusteltiin oikeudessa asumismukavuuden menetyksellä ja virheellisen tiedon välittämisellä. Vastaaja
Vuonna 1949 rakennetussa ns. rintamamiestalossa oli kaupan jälkeen havaittu laatuvirheitä. Ostajat olivat teettäneet ennen kauppaa kuntotarkastuksen, mutta kaikkia virheitä ei kuitenkaan oltu tästä huolimatta havaittu.
Tavallisen kuluttajamyyjän vastuuaika kiinteistön kaupassa on pitkä. Kiinteistön kauppaa säätelevä maakaari toteaa, että ostajan tulee esittää kiinteistön laatuun kohdistuvat virhevaatimukset myyjälle viimeistään viiden vuoden kuluessa
Taloyhtiö nosti kanteen, kun asunnon omistaja jätti hoitovastikkeet maksamatta. Paljastui, että vastaaja oli myynyt asuntonsa jo yli 1,5 vuotta sitten eikä ollut saanut maksuhuomautuksia uuteen
Taloyhtiön hissiremontin kustannusten jakoa selviteltiin hovioikeudessa asti. Kanteen nostaneen osakkaan mielestä yhtiökokouksen päätös jyvittää autotallit ja asuinhuoneistot samassa suhteessa oli epäoikeudenmukainen ja yhtiöjärjestyksen vastainen. Taloyhtiössä
Yksityisomistuksessa olevalla pysäköintialueeksi liikennemerkillä 521 osoitetulla yleiseen liikenteeseen käytetyllä pysäköintialueella olleiden kahden ajoneuvon, jotka oli poistettu liikennekäytöstä ja joiden määräaikaiskatsastukset olivat toimittamatta, katsottiin olleen tieliikennelain
A oli vuonna 2011 tehdyllä kauppakirjalla ostanut kiinteistön B:ltä. Kiinteistöllä sijaitsi vuonna 1955 rakennettu asuinrakennus, jonka alapohjassa ja pesutiloissa oli havaittu kaupan jälkeen kosteudesta aiheutuneita
Saunalautta kellui poijussa kiinteistön vesialueella. Kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta piti lauttaa luvattomana rakennuksena ja vaati sen poistamista sakon uhalla. Omistaja A ei tätä hyväksynyt, vaan
Olen kahdessa edellisessä blogikirjoituksessani käsitellyt lisä- ja täydennysrakentamista. Niin teen nytkin. Tällä kertaa tarkastelen kysymystä siitä, kannattaako taloyhtiön lisä ja täydennysrakennushankkeessa myydä tontti (tai useimmiten
Taloyhtiö antoi asunnonostajalle virheellistä tietoa putkiremontin ajankohdasta. Huolimattomuus kostautui, kun tiedosta koitui uudelle osakkaalle taloudellista haittaa ja muuta arjen riesaa. Vaasan hovioikeus päätyi asiassa ratkaisuun
Oikeudessa selviteltiin, tiesikö huoneiston edellinen omistaja, että pesukoneen poistoputki ei suinkaan johtanut viemäriin. Olisiko hänen pitänyt varmistaa asia urakoitsijalta ja laiminlöikö hän velvollisuutensa kertoa asiasta
Vesivahinko vaurioitti asuntoa. Epäselvä vastuunjako taloyhtiön ja isännöinnin välillä tuli tilanteen seurauksena kalliiksi taloyhtiölle. Kiista korjauskustannuksista päätyi hovioikeudessa noin 50 000 euron hintalappuun. Osakkaan astianpesukone laski
Vuokrankorotus kesken kauden on mahdollista, jos asiasta on merkintä vuokrasopimuksessa tai siitä neuvotellaan erikseen. Vuokrannousu ei kuitenkaan voi olla kohtuuton. Eräässä oikeustapauksessa vuokranantaja irtisanoi vuokrasopimuksen
Korkein oikeus antoi 15.2.2018 vahingonkorvauksen vanhentumista koskevan ratkaisun kiinteistön kaupan reklamaatiotilanteessa (KKO 2018:11). Tapauksessa oli kyse vanhentumislain 4 §:n mukaisesta vahingonkorvauksen vanhentumisesta ja vanhentumisen katkaisemisesta.
Korkein hallinto-oikeus antoi 17.1.2018 ennakkoratkaisun KHO 2018:9 oman asunnon luovutusvoiton verovapautta koskevien säännösten soveltamisesta tilanteessa, jossa yhtiön rakennukset puretaan ja korvataan uusilla. Tapauksessa ennakkotiedon hakijat
Yksi yleisimmistä riitojen aiheista taloyhtiöissä ovat kunnossapitoon liittyvät kysymykset. Osakkailla saattaa olla hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, miten kunnossapitovastuu yhtiössä jakautuu sekä myös siitä, milloin tiettyjä
Itä-Suomen hovioikeus antoi 22.1.2016 (S 14/1474) ratkaisun jossa se katsoi, että kuntotarkastaja on korvausvastuussa myös suhteessa toimeksiantajan vastapuoleen. Ostajan olisi kuitenkin tullut reklamoida kuntotarkastuksen suorittaneelle
Yhtiö oli ryhtynyt rakentamaan pysäköintialuetta, jolta oli liittymä valtatielle. Tienpitäjä oli kirjeellään kehottanut yhtiötä poistamaan liittymän määräajassa ja ilmoittanut, että se muutoin ryhtyy maantielain 101
Vaasan hovioikeus katsoi, etteivät ostajien väitteet heidän asumisestaan mökillä kesällä 2010 ja talvella 2010–2011 Espanjassa olleet sellaisia uusia seikkoja, joihin ei enää hovioikeudessa olisi saanut
Taloyhtiö ei tutkinut kosteusvaurioista kärsivää asuntoa tarpeeksi laajasti. Remontti aloitettiin liian myöhään, josta seurasi vahingon laajeneminen, asukkaiden kaluston tuhoutumista sekä pitkä ja kallis oikeusjuttu. Taloyhtiön
Korkein hallinto-oikeus hyväksyi 5.7.2017 asemakaavan, jonka ansiosta hissiremontti on mahdollinen Helsingin Kruununhaan kaupunginosassa sijaitsevissa vanhoissa kerrostaloissa. Vuonna 2002 alkaneessa kiistassa puntarissa olivat esteettömyys ja rakennushistorialliset
Helsinkiläistaloyhtiössä kiisteltiin, oliko muutaman vuoden takaisessa yhtiökokouksessa tehty päätös vastuuvapauden myöntämisestä lainmukainen. Taloyhtiön oikeuteen haastaneen osakkaan mielestä äänestyksessä olisi pitänyt käyttää asunto-osakeyhtiölaissa määriteltyä äänileikkuria. Neljän
Korkein oikeus antoi 15.6.2016 ennakkopäätöksen KKO 2016:43 riidassa, jossa osakaspariskunta vastusti vajaan sadan huoneiston pirkanmaalaisyhtiössä pesulamaksujen poistamista koskenutta yhtiökokouksen päätöstä. Taustalla oli yhtiön kyllästyminen pesulan
Eri oikeusasteissa pohdittiin pitkään, voidaanko kauppakeskuksen yläpohjan päälle rakennettua asuinkerrostaloa pitää verotusasioissa itsenäisenä erillisenä rakennuksena vai pääosin osana kauppakeskuskäytössä olevaa rakennuskokonaisuutta. Nyt ratkaistu tapaus (Asunto
Kolmen erillistalon väliset hallinta-alueiden rajat olivat pitkän ajan kuluessa muotoutuneet sen mukaan, miten kukin asukas käytti alueita. Lopulta yksi osakaspariskunta hermostui vallitsevaan tilanteeseen ja vaati
Alueella ei ollut ollut voimassa yleis- tai asemakaavaa, jossa rakennuspaikan käyttötarkoitus olisi ollut määrätty. Rakennuspaikan rakennuslupa perustui poikkeamispäätökseen, joka mahdollisti 400 neliömetrin suuruisen omakotitalon, autotallin
Kunta oli saanut rakennusurakkaa koskevassa tarjouskilpailussa useampia tarjouksia, joista A Oy:n tarjous oli selvästi halvin. Tarjousten avaamisen jälkeen käydyssä urakkaneuvottelussa oli ilmennyt, ettei yhtiö ollut
Kunta oli hyväksynyt omistamansa tilan alueelle asemakaavan, jossa oli osoitettu rakennusoikeutta pientaloasumiseen sekä katu- ja viheralueita. Asiassa oli kysymys siitä, oliko asemakaava lainvastainen sillä perusteella,
Koska tapauksessa ei ollut kysymys asemakaavahankkeesta, maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun kaavoitusmenettelyä koskevat säännökset syrjäytyivät kokonaan. Tällöin syrjäytyivät myös maankäyttö- ja rakennuslain 91 b
Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan vuokralainen oli aiheuttanut vesivahingon jäämällä makaamaan kylpyhuoneen lattiakaivon päälle suihkun ollessa päällä. Yhtiö vaati vahingonkorvausta sekä vuokralaiselta että huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajalta.
Kylpyhuoneremontti aiheutti riidan asukkaan ja taloyhtiön välille. Asukas väitti, että taloyhtiö oli laiminlyönyt kunnossapitovastuunsa. Hävittyään jutun asukas valitti hovioikeuteen, että yhtiö oli aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin
Taloyhtiön hallitus oli ostanut ja asennuttanut taloyhtiön pihalle kuivaustelineen. Kaksi asukasta katsoi, että hallitus oli ylittänyt toimivaltansa ja tekivät asiasta valituksen. Kuivausteline oli valituksen esittäneiden
Taloyhtiö ja osakas riitelivät siitä, kuuluiko osakkaan huoneistossa tehty remontti kokonaisuudessaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Kiistanalainen summa oli pieni siihen nähden, mitä jutun hävinnyt osapuoli joutui lopulta
Alle 30-vuotias A osti asunnon senioritalosta ja asui siellä kaksi vuotta. Taloyhtiö katsoi, että hän rikkoi yhtiömääräystä ja otti A:n huoneiston hallintaansa. A vaati päätöksen
Ostajalle selvisi pian asuntokaupan jälkeen, että hänen käsissään oli homeasunto. Uudessa kodissa oli monta vakavaa ja terveydelle haitallista ongelmaa. Käräjöinti ei kuitenkaan kannattanut. Vaikka muutosta
Helsinkiläinen taloyhtiö pienensi kattoremontin yhteydessä osakkaan remontoiman ullakkohuoneiston kattoikkunat. Osakkaan mukaan muutokselle ei pyydetty häneltä suostumusta eikä sille haettu rakennuslupaa. Hovioikeus ratkaisi, oliko taloyhtiöllä velvollisuus
Talon ostajat vaativat asuntokaupan purkua vuosia kaupanteon jälkeen rakenteista löytyneen kivihiilipien aiheuttaman terveyshaitan takia. Alemmissa oikeusasteissa päädyttiin kaupanpurkuun, mutta korkein oikeus ei löytänyt vakuuttavia todisteita
Espoolaisessa taloyhtiössä syntyi kiista märkätilasaneerauksen sisällöstä ja hinnasta. Taloyhtiön ja kahden osakkaan näkemys yhtiökokousten päätöksenteosta ja tiedonkulusta oli hyvin erilainen. Kaksi osakasta vei taloyhtiön oikeuteen
Liikehuoneistojen osakkeenomistajat vaativat varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista vastikejyvityksen osalta. Yhtiökokouksen hylättyä vaatimuksen osakkeenomistajat olivat nostaneet asunto-osakeyhtiölain mukaisen kanteen käräjäoikeudessa. Hakijat olivat kuitenkin jättäneet yhden osakkeenomistajan
Mitä tehdä, kun kannabiksen haju kerrostalossa häiritsee asukkaita? Entä jos asukkaan epäillään harjoittavan huoneistossaan rikollista toimintaa? Kannabis herättää yhä useammin kysymyksiä taloyhtiöissä. Paitsi että kannabis
KKO 2017:10 Ostajalla oli oikeus vedota käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen ilmenneeseen virheeseen A oli ostanut B:n kuolinpesän osakkailta asuinkiinteistön 95 000 euron kauppahintaan. A vaati käräjäoikeudessa kiinteistöstä
Työnantaja vaati 4,5 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen nostamassaan kanteessa, että sen entinen työntekijä ja tämän työhön ottanut yritys velvoitetaan korvaamaan vahinko, joka oli aiheutettu työsopimuslain
Myyjä vastasi virheistä asuntokauppalain uuden asunnon kauppaa koskevien säännösten mukaan, kun peruskorjauksen laajuuden ja ostajille annettujen tietojen perusteella voitiin katsoa, että kysymys oli ollut uudisrakentamiseen
Tietyn alueen osalta erikseen hyväksytty liittymismaksu oli perustunut vesihuollon rakentamiskustannuksiin. Liittymismaksu oli maaperän ja kaavan tehottomuuden vuoksi muodostunut huomattavasti korkeammaksi kuin yleisen taksan mukainen liittymismaksu
Kaupunginhallitus oli päättänyt, että sotainvalidien kesämaja-alueella olevien majanpaikkojen pito rajoitetaan helsinkiläisille sotainvalideille ja heidän leskilleen ja että vuokraoikeuden voi luovuttaa vain toiselle sotainvalidille tai siirtymään
A:lle oli asetettu uhkasakko kiinteistöllä olevan rakennuksen kunnostamiseksi tai purkamiseksi. A omisti kiinteistön yhdessä C:n kuolinpesän kanssa, jonka osakkaita A ja B olivat. Lainhuutotodistuksen mukaan
Kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavamuutoksen tarkoituksena oli muuttaa käytöstä poistuneet teollisuusalueet asumiskäyttöön sekä lisätä rakennusoikeuden määrää. Kaavaselostuksen mukaan alueen merkittävimpiä melu-, tärinä-, pöly- ja saastelähteitä ovat liikenne
Kun ihmiset sopivat asioista, on hyvä puolin ja toisin tietää, mitä tulikaan sovittua. Erityisesti sopimusten teossa tulee olla tarkkana silloin, kun sovitaan taloudellisesti merkittävistä seikoista
Asiassa oli arvioitava, oliko kaupunginhallitus kuntalakiin perustuvan harkintavaltansa nojalla ja hallintolain 6 § sekä maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun säännökset huomioon ottaen voinut hyväksyä
Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan huoneiston A käyttötarkoitus oli kokoushuoneisto ja huoneiston I myymälä. Molemmat huoneistot omistanut yhdistys oli kuitenkin vuokrannut huoneistot A ja I yhdelle vuokralaiselle
Talonostajat saivat ennen kaupantekoa kattavan listan kohteen vioista, vaurioista ja lisätutkimussuosituksista. Myöhemmin selvisi, että alapohjassa oli odotettua pahempia ongelmia. Oliko ostajilla mahdollisuus vedota kaupan jälkeen
Velkakirjan yleisen ehdon mukaan pankilla oli oikeus korottaa velasta perittävää marginaalia, jos se oli perusteltua pankin lisääntyneiden varainhankinnan kustannusten tai muiden lisääntyneiden kustannusten takia, joita
Kunta oli tehnyt kiinteistönomistajan kanssa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetun asemakaavoitusta ja sen toteuttamista koskevan maankäyttösopimuksen, jossa oli sovittu muun muassa maanomistajan suoritettavasta maankäyttömaksusta. Korkein oikeus
Kaupunki oli vaatinut maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n 1 momentin nojalla valtion omistaman asemakaavan mukaisen yleisen rakennuksen tontin lunastamista. Korkeimman oikeuden mukaan lunastusta ei estänyt
Hovioikeus katsoi, että osakkeenomistaja oli vastuussa pyykinpesukoneen aiheuttamasta vesivahingosta, joka johtui pesukoneen poistoletkun irtoamisesta. Hovioikeuden mukaan, että pesukoneen poistoletkun irtoaminen kiinnityksestään osoitti, että osakkaan vastuulle
Helsingin hovioikeus antoi 27.1.2016 antoi mielenkiintoisen ratkaisun. Oikeudessa pohdittiin, voiko äänimäärä olla äänileikkurin soveltamisen johdosta desimaaliluku ja olivatko yhtiökokouksen päätökset siten syntyneet oikeaa äänestysmenettelyä noudattaen.
Työmiehet olivat valmistautuneet työskentelemään pitkän viikonlopun saadakseen urakan maanantaiksi valmiiksi. Perjantaina urakoitsijan kännykkä piippasi tekstiviestin, jossa tilaaja purki urakkasopimuksen. Olisiko työmaa valmistunut ajoissa ja oliko
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 54 §:n 1 momentin mukaan vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen on vuokralaiselle annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuhteen päättymisajankohta. Tässä tapauksessa vuokranantaja oli
A vuokranantajana ja B ja C vuokralaisina olivat solmineet 17.5.2010 vuokrasopimuksen, jossa oli sovittu vuokran korottamisesta siten, että vuokra oli sidottu elinkustannusindeksiin ja että vuokran
Ravintolayrittäjällä ei ollut valitusoikeutta tarjoiluterassin toimenpideluvan hylkäävässä päätöksessä. Päätöksellä katsottiin olevan vuokrasopimukseen ja ravintolatoimintaan liittyvät vaikutukset, joita oli pidettävä vain päätöksestä johtuvina välillisinä vaikutuksina. Hylkäävä
Piha-/varastointialueen laajamittainen rakentaminen vaikutti olennaisesti naapurien asemaan ja merkitsi pelkästään pressuhallin rakentamiseen tarkoitetun toimenpideluvan merkittävää muuttamista. Muutosta ei ollut mahdollista toteuttaa rakennusaikaisena muutoksena rakennustarkastajan suostumuksella.
Kylpyhuoneremonttia seurasi kallis vesivahinko johtuen väärin asennetusta pesukoneliitännästä. Taloyhtiö ja remontin teettäneet osakkaat riitelivät oikeudessa siitä, kenellä on asiassa korvausvastuu. Osakkaat suorittivat omistamassaan huoneistossa kylpyhuoneremontin.
Korkein oikeus (KKO 2017:2) julisti pätemättömäksi vaatimuksen, joka koski oululaisen asunto-osakeyhtiön osakkeiden lunastamista yhtiöjärjestyksessä olleen lunastuslausekkeen perusteella. Tapauksessa asunnonomistaja oli myynyt huoneiston hallintaan oikeuttavasta osakeryhmästään
Taloyhtiön yhtiökokouksessa päätettiin 500 000 euron julkisivuremontin aloittamisesta ja sen rahoittamisesta yhtiöjärjestyksen 5 §:n mukaan jyvittämällä siten, että rahoitusvastike on liikehuoneistojen kohdalla kaksinkertainen. Talon liiketilan omistaja
Asunto-osakeyhtiö oli esittänyt Patentti- ja rekisterihallitukselle rekisteröitäväksi yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevan päätöksen. Yhtiöjärjestystä oli päätetty muuttaa siten, ettei huoneistoa ollut sallittua vuokrata tai käyttää huoneistohotellitarkoitukseen eikä
Pariskunta osti Espoosta omakotitalon vuonna 2011. Kaksi vuotta myöhemmin he huomasivat talossa hajuhaittoja ja tavarantarkistuksessa saatiin useita kosteusvaurioihin viittaavia tuloksia. Pariskunta vaati käräjäoikeudessa kaupan purkua
A oli ostanut rakennusliikkeeltä osakkeet, jotka oikeuttivat hallitsemaan asuinhuoneistoa asunto-osakeyhtiössä, jota rakennettiin niin sanotulle valinnaiselle vuokratontille. Asunto-osakeyhtiö ja rakennusliikkeestä erillinen maanomistaja olivat tehneet sekä asuntoalueen
Kolmen osakkaan taloyhtiössä syntyi riita pihojen alareunaa rajaavasta kivimuurista. Yhden mielestä pihamuuri ei kaivannut korjaamista, vaikka rakennusvirastokin näki sen riskinä. Osakas nosti kanteen taloyhtiötä vastaan
Osakas jätti suutuspäissään yhtiövastikkeet maksamatta ja yhtiökokous päätti ottaa asunnon hallintaansa. Kolmen vuoden kuluttua osakas haastoi taloyhtiön oikeuteen vitkuttelusta häätöpäätöksessä. Miksi hallintaanotto venyi ja mitä
Asunto-osakeyhtiön M yhtiöjärjestyksessä oli lunastuslauseke, jonka mukaan yhtiön osakkaat ovat oikeutetut lunastamaan osakkeen, jos osake kaupan, vaihdon tai lahjan kautta siirtyy muulle kuin yhtiön osakkaalle.
Helsingin hovioikeus on antanut ns. äänileikkuria koskevan yhtiöjärjestysmääräyksen soveltamisesta tuomion 2.7.2019 nro 850. Tapauksessa oli kyse neljän asuinhuoneiston ja neljän autotalliosakkeen asunto-osakeyhtiöstä. Kaikilla asunnoilla oli
Asunnon omistaja joutui korvaamaan taloyhtiölle kylpyhuoneremontin yhteydessä rakennetun katon aiheuttamat vahingot. Vaikka remontti suoritettiin taloyhtiön linjasaneerauksen yhteydessä, kyseessä oli erillinen muutostyö, jossa osakkaan velvollisuus oli
Tapauksessa oli kyse kiinteistön virheestä, kun myynnin kohteena oleva asunto ei ollut paritalo vaan yhden asunnon käsittävä asuinrakennus. Kauppakirjan mukaan kaupan kohteena oli määräosa (puolet
Asunto-osakeyhtiö K oli vuonna 1992 korottanut ja päällystänyt asfaltilla pihallaan olevan pysäköintialueen. Sen asfalttipinta oli jäänyt viereisen asunto-osakeyhtiö M:n rakennuksen sokkelin ja seinäelementin saumapintaan nähden
Ajankohtaista oikeuskäytännössä Lue kirjoittamiamme artikkeleita oikeustapauksista. Selaa alta kirjoituksia vuosittain. Lue muut ajankohtaiset uutiset Kaikki67 Oikeuskäytännössä 2016 Oikeuskäytännössä 2017 Oikeuskäytännössä 2018 Oikeuskäytännössä 2019 Vuokralaiset luulivat
