Jos asunto- tai talokaupan jälkeen ostajat kokevat asunnossa esimerkiksi terveysoireita tai huoneistossa ilmenee muuta ongelmallista, on huoli suuri. Kun edessä on asuntokauppariita, ostajan ja myyjän on arvioitava paitsi kaupan vastuutaan myös menestymisen mahdollisuuksiaan vaatimuksia esitettäessä tai esitettyihin vaatimuksiin vastattaessa. Kokosin vastaukset viiteen yleisimpään kysymykseen, jotka asuntokauppariitojen sovitteluun liittyen pääsääntöisesti toistuvat, ja jotka kaupan osapuolia useimmiten askarruttavat.
Kannattaako asuntokauppariita sovitella vai olisiko parempi ratkaista riita tuomioistuimessa?
Asunto- ja kiinteistökauppariidat voivat olla haasteellisia ja vaikeita. Niihin liittyy yleensä myös paljon rakennusteknistä tietoa ja selvitystä, joten hyvä lakimies ja rakennusalan asiantuntija ovat useimmiten tarpeellisia. Kun tilanteesta ja osapuolen kaupan vastuista on saatu mahdollisimman selkeä kokonaiskuva, on aika päättää asian jatkokäsittelystä. Mahdollisesta sovinnosta neuvottelu on tärkeä osa kokonaisuutta. Oman kokemukseni mukaan asuntokauppariita kannattaa aina sovitella. Sovun löytyminen on mahdollista ilman, että asia siirtyy tuomioistuimeen. Jos sovintoon ei yrityksistä huolimatta päästä, tuomioistuin jää käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi riidan ratkaisemiseksi.
Mitä sovittelu tarkoittaa ja miten se tapahtuu?
Vaikka riita menisi tuomioistuimeen, oikeuslaitos tarjoaa osapuolten käyttöön usein tuomioistuinsovittelua pitkän oikeusriidan vaihtoehtona. Tuomioistuinsovittelun aloittamiseen tulee saada kummankin osapuolen suostumus. Sovittelun tarkoituksena on pyrkiä löytämään asiaan sopu sovitteluihin erikoistuneen käräjätuomarin avustuksella. Olen itse ollut työurani aikana useissa erilaisissa tuomioistuinsovitteluissa ja monissa tilanteissa asia on ratkaistu, vaikka se olisi aiemmin tuntunut haasteelliselta.
Mitä hyötyjä sovinnosta on?
Sovinnon avulla riita saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kun asia pitkittyy, se saattaa myös mutkistua. Riidasta aiheutuva huoli ja stressi voivat vaikuttaa negatiivisesti yöuneen ja elämänlaatuun. Lisäksi sovinnon avulla oikeudenkäyntikulut eivät yleensä ehdi kasvaa kohtuuttoman suuriksi, mikä tekee siitä taloudellisesti järkevän ratkaisun kaupan jälkeen esiin tuleviin ongelmiin.
Voiko sovinnosta olla jotakin haittaa?
En ole törmännyt tilanteisiin, joissa sovinnosta olisi ollut suoranaista haittaa. Yleensä sovinto on helpotus niin myyjälle kuin ostajallekin.
Mistä tietää, mikä on hyvä sovinto?
Tämä on tuhannen taalan kysymys. Jotta sovinto ylipäätään saadaan aikaiseksi, se edellyttää luonnollisesti sitä, että kummatkin osapuolet ovat valmiita tulemaan toisiaan vastaan ja joustavat omista vaatimuksistaan. Sovinto onkin useimmiten kompromissiratkaisu, jossa kummankaan vaatimukset harvoin täysin tulevat kyseeseen. Se, kuinka paljon omista vaatimuksista tulee joustaa sovinnon syntymiseksi riippuu aina tapauksesta ja kokonaisuudesta.
Sovinnon edellytyksiä ja ehtoja on myös hyvä peilata niihin mahdollisuuksiin ja riskeihin, joita itsellä asiassa olisi, jos riita etenisi tuomioistuimeen tuomarin ratkaistavaksi. Koska sovinnon sisältö on aina riippuvainen tilanteesta, ei tähän kysymykseen ole valitettavasti yhtä selvää vastausta. Ehkä hyvä sovinto on sellainen, että se kirpaisee kumpaakin osapuolta, vaikka sovinto saataisiin aikaan ns. hyvässä hengessä. Sovinnon tavoitteena on kuitenkin se, että sen jälkeen tapahtuneen voi hyvällä omalla tunnolla jättää taakseen. Jos osapuolet myöhemmin kohtaavat vaikka kadulla, he voivat tervehtiä toisiaan ystävällisesti ja sivistyneesti.
Kirsi Alppi-Takkinen,
Varatuomari
