Taloyhtiömaailmassa on lyhyessä ajassa ryhdytty järjestämään etäyhtiökokouksia onnistuneesti. Onko kaikille suunnitelluille lainmuutoksille välttämättä tarvetta, jos työ sujuu jo nyt näin hyvin?
Kävin muutama päivä sitten luennoimassa ammatti-isännöitsijöille kiinteistöjuridiikan ajankohtaisista asioista. Kun pääsin diaan, jossa kerrottiin keväällä voimaan astuvista asunto-osakeyhtiölain muutoksista, salista kuului syvä huokaisu ”taasko lakia muutetaan”. Ymmärrän hyvin isännöitsijöiden turhautumisen. Jatkuvat lakimuutokset aiheuttavat päänvaivaa, kun uusiin pykäliin täytyy perehtyä kiireisessä arjessa. Jos lakia ei ole kirjoitettu riittävän selvästi, muutokset saattavat avata oven riidoille.
Mielestäni yksi oman ammattini hienouksista on muuttuva lainsäädäntö. Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään, joten tehtävämme on pysyä aktiivisina ja kehittää jatkuvasti omaa osaamistamme lakiasiantuntijoita. Samaan hengenvetoon joudun kuitenkin toteamaan, että kaikki lakimuutokset eivät ole aina tarpeen.
Etäkokouksista on selvitty hienosti
Käsillä olevan lakimuutoksen tavoitteena on helpottaa osakkaiden etäosallistumista asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksiin ja sallia verkkokokousten järjestäminen siten, että yhteisöissä voidaan hyödyntää uuden kokoustekniikan mahdollisuudet. Lisäksi tarkoituksena on helpottaa ja lisätä osakkaiden sekä jäsenten osallistumismahdollisuuksia huomioimalla odotuksia ja erilaisia valmiuksia käyttää uusia digitaalisia keinoja.
Tavoitteet ovat toki hienoja. Kun taloyhtiöt ryhtyivät pandemian alkuvaiheessa järjestämään etäkokouksia ensimmäistä kertaa, laintulkinnat ja käytännön toimenpiteet olivat ymmärrettävästi hakusessa. Mielestäni alalla on osattu ottaa homma haltuun hienosti ja yhtiökokouksia järjestetään nyt sujuvasti etänä. Muutamat isännöintitoimistot ovat jopa olleet mukana kehittämässä räätälöityjä järjestelmiä äänestysmenettelyyn ja yhtiökokousten järjestämiseen.
Ehdotus kannustaa hybridikokouksiin
Miksi lainsäätäjä sitten vaatii uusia ja tarkempia säännöksiä etäkokousten järjestämiseen? Hallituksen esitys asunto-osakeyhtiölain muuttamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 16. Tällä aikataululla muutokset astuisivat voimaan 1.7.2022.
Ensinnäkin tavoitteena on muuttaa lakia niin, että myös kokonaan etänä pidettävät kokoukset ovat yhtiöjärjestyksen määräyksellä mahdollisia. Tämä muutos voi olla järkevä pitkällä tähtäimellä, mutta kuten viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että olisimme varmaan pärjänneet hyvin ilmankin kyseistä määräystä.
Lakiin ehdotetaan myös muutoksia, joiden mukaan määrävähemmistö voisi vaatia niin sanotun hybridikokouksen järjestämistä. Ehdotuksen mukaan tämä koskisi vain yli 30 huoneiston taloyhtiöitä, eli käytännössä niitä, jotka ovat ammatti-isännöinnin piirissä. Vähemmistöllä tarkoitettaisiin kuitenkin poikkeuksellisesti kolmea osakkeenomistajaa. Lakiin tuotaisiin siis kokonaan uudenlainen vähemmistöoikeus, jossa kolme osakkeenomistajaa voisi vaatia etäkokousta.
Tekniset ongelmat herättävät hankalia kysymyksiä
Lisäksi lakiin ollaan kirjaamassa osakkaiden vastuu toimivasta verkkoyhteydestä. Yhtiökokouksen puheenjohtajan tulisi keskeyttää yhtiökokous, jos tekninen vika on taloyhtiön päässä. Tällöin kokousta jatkettaisiin kahden arkipäivän kuluessa kokouskutsun mukaisesta tilaisuuden aloitushetkestä. Edellytyksenä jatkamiselle olisi, että keskeytys ja mahdollinen jatkamisen ajankohta sekä osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus saatetaan hyvissä ajoin ennen kokouksen jatkamista niiden osakkeenomistajien tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä. Tästä herää kysymys: miten yhtiökokouksen puheenjohtaja pystyy kokouksessa arvioimaan, kenen päässä tekninen vika on? Koska yhtiökokouksen puheenjohtaja vastaa henkilökohtaisesti kokouksen johtamisesta, tuleeko hänen jatkossa pelata varmaan päälle ja keskeyttää kokous aina teknisten ongelmien ilmaantuessa? Entä mitä tarkoittaa ”teknisen toteutuksen ilmoittaminen”? Varmaankin linkkiä kokoukseen vain niille osakkeenomistajille, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä? Tähän asti osakkaat ovat voineet poistua ja saapua kokoukseen kesken kokouksen eli miten määritellään tuo oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä?
Sitova ennakkoilmoittautuminen on tervetullut muutos
Lisäksi ehdotetaan, että osakkaat velvoitetaan ilmoittamaan etukäteen, millä tavalla he aikovat osallistua yhtiökokoukseen. Jos osakas on ilmoittanut osallistuvansa etänä, hän ei voisi myöhemmin muuttaa osallistumistapaansa esimerkiksi saapumalla paikalle kokoustilaan. Sitova ennakkoilmoittautuminen saattaisi parantaa yhtiön mahdollisuuksia viedä kokoukset läpi riskittömästi ja kustannustehokkaasti. Sitova ennakkoilmoitus helpottaa tietysti myös tilaisuuden järjestämistä, kun tila voidaan varata osallistujamäärän mukaan.
Tarkoitukseni ei ole antaa liian kriittistä kuvaa tulevista pykälistä. En kuitenkaan voi olla pohtimatta tiettyjen muutosten tarpeellisuutta. Vaikka tiedän, että tämä ala saa uudetkin määräykset toimimaan, toivon pientä viilausta esitykseen, ennen kuin se luovutetaan eteenpäin.
Marina Furuhjelm,
asianajaja, kehitys- ja viestintäjohtaja
