Kameravalvonnan sallittavuudesta asuinkiinteistöissä on keskusteltu pitkään. Vakiintuneesti on katsottu, että tallentava kameravalvonta on mahdollista kiinteistöjen yleisillä ja yhteisillä alueilla, mutta ei esimerkiksi porrashuoneessa ilman kaikkien asukkaiden suostumusta. Kellari- ja ullakkotilojen kuvaamisen sallittavuudesta on esitetty eri näkemyksiä, mutta katsoisin että se olisi mahdollista ilman erillissuostumusten pyytämistä. Joka tapauksessa päätös tallentavan kameravalvontajärjestelmän hankkimispäätös on syytä tehdä yhtiökokouksessa hallituksen ja isännöitsijän valmisteltutyön pohjalta.
Kaikkien valvontajärjestelmien osalta on huomioitava rikoslain säännösten ohella tietosuojalainsäädännön vaatimukset. Lokitietoja tallentava lukitusjärjestelmä tai tallentava kameravalvonta muodostavat henkilörekistereitä, joiden osalta taloyhtiöstä tulee niistä vastuussa oleva rekisterinpitäjä. Tämä tuo mukanaan lukuisia velvoitteita henkilötietojen tietosuojan suhteen. Asia on otettava vakavasti, sillä EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa on mainittu erilaisia seuraamuksia, jos rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä toimii vastoin säännöksiä.
Pääsoin seuraamukset ovat ohjaavia tai varoittavia, mutta aivan viime aikoina tietosuojavaltuutetun toimistossa on ollut käsittelyssä useampikin kameravalvontaan liittyvä tapaus. Vaikka ne eivät ole olleet asuinkiinteistöihin liittyviä, korostavat ratkaisut kuitenkin rekisterinpitäjän vastuuta henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä riskeissä. Tietosuojavaltuutetun seuraamuskollegio määräsi esimerkiksi päätöksessään 26.5.2020 hallinnollisen seuraamusmaksun isolle taksiyritykselle tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. Yhtiö ei ollut arvioinut henkilötietojen käsittelyyn liittyviä riskejä ja vaikutuksia, ennen kuin se otti käyttöönsä ääntä ja kuvaa takseissa tallentavan kameravalvontajärjestelmän. Puutteita oli havaittu myös asiakkaiden informoinnissa ja henkilötietojen käsittelyn dokumentoinnissa. Seuraamusmaksu oli suuruudeltaan 72.000 euroa, mutta ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.
Apulaisoikeusasiamies on toukokuussa 2020 tekemässään kannanotossa korostanut sitä, että kameravalvonnan tulee olla tarpeellinen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi. Asuinkiinteistöillä havaitun ilkivallan tai murtojen saaminen loppumaan on sinällään peruste kameravalvontajärjestelmän asentamiseksi. Valvonnan pitää kuitenkin olla kohtuullista ja oikeasuhtaista. Erityisen tärkeää on myös se, että asukkaita ja kiinteistönkäyttäjiä tulee tiedottaa valvonnasta näkyvällä tavalla ja erikseen on mainittava siitä, jos ja kun järjestelmä on tallentava. Tallennusajan pituudella tai ei ole merkitystä velvoitteen kannalta. Jos järjestelmä tallentaa myös ääntä, on tästä syytä erikseen mainita.
Tallenteiden katsomisoikeudesta ei lainsäädännössä ole suoria määräyksiä. Mutta jos järjestelmän asentaminen on perustunut rikosten ennaltaehkäisyyn tai niiden selvittämiseen, on luontevaa, että tallenteisiin pääsevät tutustumaan vain esitutkintaviranomaiset. Nauhoitteita ei siis ole syytä käydä läpi isännöintiyrityksessä tai hallituksen kokouksissa, vaikka en sisältäisivät kuinka kiinnostavaa tietoa jätekatoksen lajittelun toimivuudesta.
Eri asia sitten on tallenteelle mahdollisesti päätyneen henkilön tarkastusoikeus omiin rekisteritietoihin. Tallenteiden osalta tämän järjestäminen on käytännössä hyvin hankalaa, sillä muiden henkilöiden näkyminen tarkistusoikeuttaan käyttävälle ei ole sallittua. Käytännössä rekisteröidyn tulisi lisäksi pystyä ilmoittamaan täsmällinen aika ja paikka, jotta vain häntä koskeva tallenteen kohta voitaisiin löytää.
Kai Haarma
asianajaja, Toimitusjohtaja
