Vuokra-aikana huoneistolle tuottamuksellisesti tai jopa tahallisesti aiheutetut vauriot voidaan korjauttaa vuokralaisen kustannuksella. Asia hoituu yleensä sujuvasti, kun viat todetaan yhdessä ja sovitaan samalla jatkotoimenpiteistä. Huoneiston huolellinen alkutarkastus on paras keino välttää mahdolliset erimielisyydet vuokrasuhteen päättyessä.
Vuokranantajan tärkeä tehtävä on varmistaa, että huoneiston kunnossa ei ole tapahtunut merkittävää heikentymistä vuokrasuhteen aikana. Jos huoneisto on kunnossa ja vuokrat maksettu, vuokranantajan tulee palauttaa vuokralaiselle tämän suorittama vakuus viipymättä. Jos kuitenkin huoneistosta löytyy isompia vaurioita, vuokranantajan on esitettävä pätevää näyttöä niiden syntymisen ajankohdasta.
Tavanomaista kulumista?
Jos huoneiston pinnoitteissa, kiinteissä kalusteissa tai muissa vuokrahuoneistoon kuuluneissa varusteissa havaitaan kulumaa tai vaurioita, tulee arvioitavaksi ovatko jäljet niin sanottua tavanomaista kulumista vai ovatko ne aiheutuneet vuokralaisen huolimattomuudesta.
Tavanomaiseksi kulumiseksi katsotaan muun muassa pienet naarmut ja kolhut kalusteissa, taulujen ja kalusteiden kiinnitysreiät seinissä ja haalistumajäljet tapetissa sekä sänkyjen tai muiden huonekalujen aiheuttamat painaumat tai värjäymät lattiamateriaalissa. Normaalista huoneiston käyttämisestä aiheutunutta kulumista ei voi täysin estää, kun vuokrasuhde jatkuu pitkään. Vuokralaiselta ei voi pidättää vakuutta normaalin kulumisen jälkien korjaamiseen, ellei asiasta ole toisin sovittu.
Muut vauriot ja näyttötaakan jakautuminen
Vuokranantajalla on näyttötaakka siitä, että vuokralaisen aiheuttamiksi väitetyt vauriot ovat syntyneet juuri kyseisen vuokralaisen aikana. Jos vuokranantaja esimerkiksi väittää, että huoneiston parketti on turmeltunut vuokralaisen huolimattomuuden seurauksena, hänen on osoitettava parketin olleen hyvässä kunnossa vuokrasopimusta allekirjoittaessa. Sillä, kuka huoneistoa on tosiasiallisesti vaurioittanut, ei ole merkitystä. Lain mukaan vuokralainen vastaa vuokranantajalle myös vieraidensa aiheuttamista vahingoista.
Näyttönä toimii tyypillisimmin vuokrasuhteen alussa tehty huoneiston alkutarkastus, jossa huoneiston kunto on dokumentoitu kirjallisesti, valokuvaamalla tai videoituna. Alkutarkastuksen yhteydessä kannattaa selvästi merkitä uudet tai uudenveroiset huoneiston osat sekä kuvata mahdollisimman tarkasti pintojen ja kalusteiden kunto. Hyvin yleisluontoisesta tarkastusdokumentista ei yleensä jää riittävää todistetta, kun tietyn huoneiston osan kuntoa selvitetään hallinnanluovutushetkellä.
Vuokralainen vastaa vahingoista, jos vuokranantaja kykenee osoittamaan huoneiston kunnon heikentyneen tavanomaista kulumista enemmän. Käytännössä vuokralainen on voinut – osin menestykselläkin – vedota esimerkiksi siihen, että vaurioituminen on aiheutunut vuokranantajan valitsemasta heikkolaatuisesta materiaalista, joka ei kestä normaalia käyttöä.
Vuokralaisen korvattavina asioina on pidetty muun muassa lasten piirroksia seinäpinnoilla, koirien aiheuttamia vaurioita, kovalla iskulla syntyneitä jälkiä, laitteiden väärästä käytöstä aiheutuneita rikkoutumisia tai pinnoitteiden pilaamista väärällä käsittelyllä (esimerkiksi parketin pesu liiallisella vesimäärällä). Myös kokonaan laiminlyöty tai selvästi puutteellisesti tehty loppusiivous mahdollistavat vakuuden käyttämisen siivouksen tilaamiseen.
Vakuuden käyttäminen
Jos lopputarkastuksessa on havaittu vuokralaisen vastuulle kuuluva vika, vuokralaiselle on annettava viipymättä tieto siitä ja päätöksen syystä. Summaa voidaan vaatia vuokralaiselta viime kädessä oikeusteitse. Vian korjaamisen jälkeen vuokralaiselle toimitetaan selvitys vakuuden käyttämisestä ja palautetaan mahdollisesti käyttämättä jäänyt osuus vakuudesta. Vakuus on vuokralaisen omaisuutta eikä vuokranantajalla ole oikeutta pitää sitä hallussaan tarpeettomasti.
Riitatilanteita on aiheutunut esimerkiksi siitä, että vuokranantaja on vaihdattanut vuokralaisen koiran naarmuttaman parketin vuokralaisen kustannuksella, vaikka lattia olisi ollut muutoinkin jo käyttöikänsä päässä. Tarkoitus ei ole, että vuokranantaja hyötyy vuokralaisen kustannuksella – siksi vuokralaiselta pidätettävästä vakuuden määrästä tulee vähentää vuokranantajan hyödykseen saama tasonparannus.
