Uusi hallitusohjelma tarttuu kattavasti monenlaisiin asuntopolitiikan haasteisiin kaupungistumisesta muuttotappioalueiden rapistuvaan rakennuskantaan. Esille nousevat vahvasti väestörakenteen muutos, rakentamisen laatu ja ympäristöasiat. Mihin ohjelman kohtiin taloyhtiöissä on syytä kiinnittää huomiota?
Taloyhtiöt osana ympäristötavoitteita
Pyrkimys kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa näkyy taloyhtiöiden suuntaan erilaisina tukina ja kannustimina. Tarkoitus on ottaa käyttöön energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan esimerkiksi energiaremontteja sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä.
Suunnitteilla on energiaremonttien suunnittelukustannusten liittäminen kotitalousvähennyksen piiriin, myös taloyhtiöiden osakkaille. Asuintalovarausjärjestelmän kohdalla selvitetään, onko sitä mahdollista muuttaa veroneutraalisti vähäpäästöisyyttä tukevien tulevien korjausten kohdalla.
Sähköautojen latauspisteiden rakentamistukea jatketaan ja korotetaan. Lisäksi hallitus aikoo asettaa kiinteistöille vähimmäismäärät sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamiselle laajamittaisten remonttien yhteydessä ja raivata sen tieltä hallinnollisia esteitä.
Laadukasta, turvallista ja terveellistä asumista
Uuden hallituksen tavoitteena on puuttua jämerästi sisäilmaongelmiin, parantaa rakentamisen laatua sekä selvittää homeloukkuun jääneiden oikeusturvaa. Kiinteistöala on jo pitkään puhunut kuntotarkastajien pätevyysvaatimusten tarpeellisuudesta, ja tällä hallituskaudella asiaa aiotaan edistää. Toteutuessaan vaatimus vahvistaisi asunnonostajien oikeusturvaa.
Yhtenä aikomuksena on helpottaa perusparannusten aloittamista niissä taloyhtiöissä, joissa päätöksenteko on pitkittynyt. Tämä tarkoittaisi taloyhtiöille tukimuotojen valikoiman täydentymistä, jolloin tilanne helpottuisi etenkin huonokuntoisissa lähiöissä.
Sähköisen huoneistotietojärjestelmän kehittäminen jatkuu. Tarkoitus on lisäksi selvittää, voidaanko kiinteistön korjausvelkaa mittaavaa laskennallista osuutta liittää isännöitsijätodistuksiin ja näin parantaa asunnonostajan kuluttajansuojaa. Esteettömyyttä edistetään jatkossakin taloyhtiöille suunnatuilla hissi- ja esteettömyysavustuksilla.
Täydennysrakentamista helpotetaan
Hallituksen tavoitteena on tarttua kasvavaan asuntokysyntään kaupunkiseuduilla monin eri tavoin. Myös kaavamuutosprosesseja pyritään ketteröittämään. Esityksen mukaan tavoitteena on valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisten MAL-sopimusten sitovuuden vahvistaminen. Niiden avulla on tarkoitus siirtyä esimerkiksi markkinaehtoiseen pysäköintiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rakennuttajat voisivat toteuttaa pysäköintipaikkoja juuri sen verran, kun arvioivat niiden käyvän kaupaksi.
– Hallitusohjelmassa korostetaan lisä- ja täydennysrakentamisen merkitystä, mikä tukee kaupungistumisen trendiä. Etenkin tiiviisti rakennetuilla keskusta-alueilla se on käytännössä ainoa keino saada lisää asuntoja. Taloyhtiöille se voi olla hyvä keino saada tuloja esimerkiksi remonttikustannusten rahoittamiseen, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n lakimies Tommi Leppänen sanoo.
Asuntosijoittamisen verotukseen uudistuksia
Yksi keskustelua herättänyt hallitusohjelman kohta puuttuu asuntosijoittamiseen näin: ”Selvitetään mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta. Osaltaan veroedun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin.” Uudistus vaikuttaa ennen kaikkea uudiskohteiden asuntosijoittajiin, mutta saattaa liittyä myös vanhojen taloyhtiöiden remonttilainoihin.
Tähän mennessä asuntosijoittajat ovat suosineet taloyhtiöiden kautta otettuja lainoja, sillä toisin kuin pankin lainoissa, niistä on voinut verotuksessa vähentää sekä korollisen rahoitusvastikkeen että lainan lyhennyksen. Muutoksella on tarkoitus puuttua taloyhtiölainojen kasvuun.
– Monia asioita lähdetään hallitusohjelmassa vasta selvittämään, mutta toimintaympäristön vakauden kannalta on toivottavaa, että mahdolliset lakimuutokset valmistellaan harkiten. Esimerkiksi yksityiset asuntosijoittajat ovat tärkeä osa asuntomarkkinoita, Leppänen muistuttaa.
