Taloyhtiössä riideltiin siitä, oliko parkkiruutu uudelleenmaalauksessa pienentynyt, ja oliko hallituksen puheenjohtaja kieltänyt osakasta pysäköimään ruutuun mitään mopoa isompaa.
Taloyhtiön osakas osti autopaikan vuokratakseen sitä eteenpäin. Autopaikka oli kooltaan 10,5 m² eikä se ollut suorakaiteen muotoinen. Siihen mahtui pieni auto tai osin naapuriruudun puolelle vinoon parkkeerattuna normaalipituinen auto. Kun parkkialueen maalaukset uusittiin, osakkaan mukaan autopaikan toinen sivu oli maalattu lyhyemmäksi ja pinta-ala oli pienentynyt. Paikkaan ei enää mahtunut pienikään auto.
Osakas vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että osakkeet oikeuttavat häntä hallitsemaan 10,5 m² autopaikkaa ja että autopaikka mahdollistaa kooltaan tavanomaisen henkilöauton parkkeerauksen.
Käräjäoikeus määräsi yhtiön maksamaan vahingonkorvausta
Käräjäoikeus vahvisti autopaikan hallinnan. Asiassa oli myös kysymys osakkaan oikeussuojasta eli siitä, voidaanko käräjäoikeudelta hakea vahvistusta autopaikan muotoon tai siihen, minkä mittaisen auton paikkaan voi parkkeerata. Käräjäoikeus ei voinut vahvistaa sitä, että paikalle saisi parkkeerata tietyn kokoisen auton, koska parkkiruudun koko on ensisijassa taloyhtiön päätäntävaltaan kuuluva asia.
Käräjäoikeus katsoi, että taloyhtiö oli maalauttanut uudet viivat siten, ettei niiden alkuperäisestä sijainnista ja muodosta ollut täsmällistä tietoa. Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n mukaan yhtiön oli korvattava vahinko, jonka se oli määräyksiä rikkomalla aiheuttanut osakkaalle. Taloyhtiö määrättiin maksamaan osakkaan oikeudenkäyntikulut sekä tämän menettämät autopaikan vuokratulot 120 €/kk helmikuusta 2016 lähtien.
Hovioikeus päätyi eri lopputulokseen
Asian käsittelyä jatkettiin hovioikeudessa. Taloyhtiön mukaan osakkaalla ei ole oikeussuojan tarvetta vahvistuskanteen osalta, sillä asia on yhtiöjärjestyksessä säännelty. Autopaikan kokoa ei oltu muutettu eikä vahingonkorvausvaatimukselle menetetyistä vuokratuloista ollut perustetta.
Hovioikeus vahvisti, että osakkaalla on osakkeittensa perusteella oikeus hallita 10,5 m² suuruista autopaikkaa. Yhtiöjärjestykseen tai isännöitsijätodistukseen ei sen sijaan sisälly tarkempia määräyksiä kyseisen autopaikan mitoista. Täten hovioikeus ei voinut vahvistaa osakkaan vaatimalla tavalla, että autopaikka mahdollistaa 4,4 m pituisen auton pysäköinnin.
Ristiriitaisia todistuksia
Autopaikan muotoa ei ole määritelty yhtiöjärjestyksessä. Koska osakkaan ja taloyhtiön kertomukset autopaikan viivojen muuttamisesta uudelleenmaalauksen yhteydessä olivat ristiriitaisia, asiassa ei pystytty osoittamaan, että autopaikan koko olisi muuttunut maalauksen seurauksena.
Osakas väitti hallituksen puheenjohtajan kutsuneen autopaikkaa mopopaikaksi ja että isommat ajoneuvot hinattaisiin pois. Siksi osakas ei ollut voinut vuokrata autopaikkaa kenellekään. Puheenjohtaja kiisti nämä sanomiset. Hovioikeus ei pitänyt kummankaan osapuolen kertomuksia toista uskottavampana. Puheenjohtajalle ei yksinään edes olisi valtuuksia rajoittaa osakkeenomistajan käyttöoikeuksia.
Hovioikeus päätti jutun taloyhtiön hyväksi. Vahingonkorvausvaatimus hylättiin ja osakas velvoitettiin korvaamaan taloyhtiölle oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.
