Rahanpesu, tuo muun muassa elokuvista tuttu huumerikollisuuteen yhdistetty termi, on tullut osaksi arkipäiväämme. Meistä jokainen on saattanut törmätä siihen, että oma pankki pyytää yhtäkkiä tunnistautumaan. Tuolloin kyse ei ole pelkästään siitä, että rahaa nostaessa pyydetään näytille kuvallista henkilötodistusta, vaan selvitystä pyydetään myös muusta pankkikäyttäytymisestä. Pankin on tunnettava asiakkaansa.
Myös asunto-osakeyhtiöille on tullut pankeilta vaatimuksia tunnistautumiseen. Joissakin tapauksissa pankki on kertonut, että kyse on myös siitä, että se haluaa tuntea asiakkaan tarpeet ja siten palvella asiakkaitaan entistä paremmin. Tosiasiassa pankki kuitenkin täyttää sille lain mukaan kuuluvaa velvollisuuttaan estää rahanpesua ja terrorismin rahoitusta. Pankin tulee luoda riskiperusteisen lähestymistavan perusteella omat asiakkaan tuntemiseen liittyvät menettelytapansa ja vähimmäiskriteerit, joita se noudattaa asiakassuhteissaan.
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen tähtäävien säännösten tarkoitus on hyvä, joten asiaan kannattaa suhtautua näihin positiivisesti. Tosin pelkästään se, että vaatimuksia tehostetaan usein uhalla poistaa tilinkäyttöoikeudet, jos tietoja ei toimita, saa suhtautumaan asiaan sen vaatimalla vakavuudella. On toki vaikea kuvitella, että asunto-osakeyhtiöt olisivat pankkien kannalta kaikkien riskialttiimpia asiakasryhmiä rahanpesua ja terrorismin rahoitusta torjuttaessa, joten ehkä riskiarvioinnin pohjalta voitaisiin päätyä kevyempäänkin menettelyyn kuin mitä vaatimuksissa on esitetty. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden kannalta tietojen toimittamisen tekee hankalaksi se, että asunto-osakeyhtiön on noudatettava myös henkilötietolakia ja tietosuojaa koskevia säännöksiä ja yhtiöllä ei ole oikeutta luovuttaa kaikkia pyydettyjä tietoja automaattisesti.
Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa sen, että jokaisella on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada jäljennös osakeluettelosta tai sen osasta. Osakeluettelosta voi selvittää jokaisen osakeryhmän omistajan ja laskea omistusosuuden koko yhtiön osakekannasta, minkä perustilanteessa voisi ajatella riittävän pankille asiakkaan tuntemiseen. Osakeluetteloon sisältyvistä tiedoista ei saa luovuttaa osakkaan osoitetta ja syntymäaikaa muille kuin osakkaalle itselleen ja sille, joka osoittaa oikeutensa sitä vaativan. Pelkästään pankille tuleva velvoite asiakkaan tunnistamisesta ei vielä yksinomaan riitä siihen, että se voisi vaatia yhtiön kaikista osakkeenomistajista esimerkiksi syntymäajan.
Jos pankeilta tulee tunnistautumispyynnön yhteydessä vaatimuksia sellaisten yksittäisiä osakkaita koskevien tietojen luovuttamisesta, joita ei automaattisesti ole oikeutta luovuttaa, kannattaa tiedon tarpeellisuudesta keskustella pankin kanssa. Usein saattaa käydä niin, ettei tietoa välttämättä tarvitakaan vaan osakeluettelon julkiset tiedot ovat riittäviä.
Muuten, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevat säännökset koskevat myös asianajotoimistoja. Älkää siis hämmästykö, jos toimeksiannon avaamisen yhteydessä pyydämme tunnistautumista.
Marina Furuhjelm, Asianajaja
