Isännöintiyritys oli valittanut AVI:n uhkasakkopäätöksestä työaikalain soveltamisesta. Hallinto-oikeus pyysi lausuntoa Työneuvostolta. Työneuvosto antoi asiasta lausunnon (TN 1466-15), joka sisältää mielenkiintoisia pohdintoja ja perusteluja siihen, milloin isännöitsijän työ voisi jäädä työaikalain ulkopuolelle.
Lausunto ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta sillä on merkitystä tapauksia ratkottaessa ja käytännön tilanteissa. Työaikalain soveltamisesta ei voi sopia eikä vakiintuneella käytännöllä ole merkitystä työaikalain soveltamisalaa määriteltäessä.
Isännöitsijän työ ei ollut esillä olleissa tapauksissa työaikalain tarkoittamaa johtamistyötä tai itsenäistä asiantuntijatyötä. Liikkuvan ja itsenäisen työn perusteella voi kuitenkin olla mahdollista, että isännöitsijän työ voi jäädä osittain tai kokonaan ulkopuolelle. Jos isännöitsijä voi valita vapaasti työskentelypaikkansa ja työn suorittamistavan ja aikataulun, on sillä merkitystä työaikalain soveltamiselle. Näin ollen sillä, mitä sovitaan työsopimuksessa tehtävästä ja sen hoitamisesta, on merkitystä työaikalain soveltamiseen.
Työneuvoston lausunto kiteyttää asian seuraavasti:
”Yhtiön isännöitsijöitä yleisesti koskevasta selvityksestä ei ollut pääteltävissä, ketkä heistä mahdollisesti suorittivat työtään olosuhteissa, joissa ei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa työhön käytettävän ajan järjestelyjä. Asia tuli ratkaista isännöitsijöittäin kaikkiin niihin seikkoihin kohdistuvalla kokonaisharkinnalla, jotka osoittivat yhtäältä isännöitsijän itsenäisyyttä ja toisaalta hänen epäitsenäisyyttään työn järjestelyissä. Jotta työ jäisi työaikalain ulkopuolelle, isännöitsijällä tuli olla työskentelypaikan valinnan lisäksi laajemminkin mahdollisuus työhön kuuluvien tehtävien ja työajan itsenäiseen järjestämiseen.”
Jäämme odottamaan hallinto-oikeuden ratkaisua ja muita konkreettisia tapauksia koskevia ratkaisuja.
Senior Legal Advisor, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto
