Taloyhtiön pihamaa tarjoaa monia mahdollisuuksia viherpeukaloille ja luonnon ystäville, mutta mitä kaikkea siellä voi oikeasti tehdä? Kokosimme viisi kysymystä, jotka liittyvät taloyhtiön yhteisten ulkotilojen käyttöön – viljelylaatikoista villiviinien kasvattamiseen.
Taloyhtiön pihamaan käytöstä päättäminen voi herättää paljon kysymyksiä ja vaatii usein tarkkaa harkintaa sekä osakkaiden että hallituksen toimesta. Moni asukas saattaa pohtia, voiko hän perustaa oman viljelypalstan tai pitää kasvimaata parvekkeellaan. Toiset puolestaan haaveilevat vihreyden tuomisesta talon julkisivuun villiviinin avulla. Nämä toiveet edellyttävät yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen tuntemista, asianmukaista päätöksentekoa ja yhdenvertaisuuden huomioimista osakkaiden kesken.
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Rasmus Kanerva, yksi osakas haluaisi perustaa oman pienen viljelypalstan taloyhtiön pihamaalle. Onko tälle estettä?
Osakas pääsee liikkeelle ideansa kanssa esittelemällä sen kirjallisesti taloyhtiön hallitukselle. Hallitus voi sitten joko hyväksyä ehdotuksen, hylätä sen tai pyytää asiasta lisäselvitystä. Joissakin tapauksissa viljelypalstan perustamiseen tarvitaan myös yhtiökokouksen hyväksyntä. Näin on erityisesti silloin, jos palsta vaikuttaa merkittävästi kiinteistön käyttötarkoitukseen tai ulkonäköön. Jos ehdotus hyväksytään, on tärkeää sopia viljelytoiminnan ehdoista, kuten alueen hoidosta, kustannusten jaosta ja alueen palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon viljelyn päätyttyä. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa osakkaiden yhdenvertaisuus eli kaikille halukkaille pitäisi tarjota mahdollisuus viljelypalstan perustamiseen. Siksi on tärkeää kysyä muiden osakkaiden kiinnostusta asiaan.
Voiko osakas pitää omalla parvekkeellaan pienimuotoista kasvimaata?
Asukas saa pitää parvekkeella viljelylaatikkoa ilman lupaa, kunhan hän huomioi kasvatuksessa tietyt seikat. Viljelmät eivät saa rehottaa parvekkeen ulkopuolella eikä kastelusta saa aiheutua vesivahinkoa. Kasvien ja niiden tukirakenteiden tulee olla turvallisesti ja tukevasti asennettu ja kastelun yhteydessä on varmistettava, ettei vettä valu parvekkeelta alas. Kaiken kaikkiaan osakkaan on tärkeää huolehtia siitä, ettei kasvimaan hoito aiheuta haittaa naapureille tai taloyhtiölle.
Mitä tulee huomioida, kun osakkaiden ryhmä haluaa perustaa kasvimaan taloyhtiön pihalle?
Osakkaiden aloite kasvimaan perustamisesta tulee käsitellä asianmukaisesti taloyhtiön päätöksentekoelimissä. Aluksi on hyvä kartoittaa koko taloyhtiön mielipide esimerkiksi kyselyn avulla. Pienemmistä hankkeista, kuten parin pienen viljelylaatikon hankinnasta, hallitus voi päättää itse. Laajemmat ja kustannuksiltaan merkittävämmät hankkeet tulee puolestaan viedä yhtiökokouksen päätettäväksi. Päätöksessä tulee huomioida kasvimaan rahoitus, hoitokäytännöt ja mahdolliset käyttömaksut. Vapaaehtoisesti rahoitettu ja hoidettu viljelyalue on myös vaihtoehto.
Osa taloyhtiön asukkaista haluaisi istuttaa villiviinin kasvamaan laajasti taloyhtiön ulkoseinille. Miten asiasta päätetään?
Hallitus voi tehdä päätöksen istutuksista, mutta se voi myös kieltää ne, mikäli ne aiheuttavat haittaa tai vahinkoa yhtiön rakennuksille. Esimerkiksi villiviini saattaa vaurioittaa rakennusten seiniä, minkä vuoksi hallituksen on syytä harkita tarkkaan, annetaanko istutusluvat. Mikäli lupa myönnetään, on tärkeää sopia, kuka huolehtii istutuksista jatkossa.
Hallitus haluaa kaataa vanhan kauniin puun taloyhtiön yhteiseltä pihamaalta, voiko se tehdä sen omatoimisesti?
Hallitus voi lähtökohtaisesti päättää puun kaadosta. Toisaalta vanhat puut saattavat herättää tunteita osakkaissa, jolloin voi olla järkevää viedä asia jopa yhtiökokoukseen päätettäväksi. Toki, jos puu on todettu lahoksi tai vaaralliseksi, hallituksen on syytä ryhtyä toimenpiteisiin vahinkojen ehkäisemiseksi ennen kuin sattuu vahinkoja.
Herättääkö taloyhtiön pihamaa kysymyksiä? Laita meille viestiä osoitteeseen asiakaspalvelu@kak-laki.fi
Vastaamme lukijoidemme kysymyksiin somessa: Instagram, Facebook, LinkedIn
Kuva: Shutterstock