Kun taloyhtiössä herää kiinnostusta yhteisen viherpalstan perustamiseen, asiaa kannattaa ryhtyä edistämään aktiivisesti. Suunnitteluvaihe vaatii monenlaisten asioiden selvittelyä, mutta lopputuloksena taloyhtiön viljelypalsta tuo pihapiiriin kesäistä kauneutta ja edistää yhteisöllisyyttä.
Monien taloyhtiöiden pihalta löytyy mainiosti tilaa viljelylaatikoille tai kasvimaalle. Taloyhtiön viljelypalsta voi toimia jopa asfalttialueella, jolloin laarit toimivat ulkotilaa kivasti jakavina elementteinä. Viljelyalue voidaan perustaa kaikille yhteiseksi, tai jos lääniä riittää, taloyhtiö voi järjestää jokaiselle halukkaalle oman palstan. Kasvimaan äärellä puuhailu on sosiaalista toimintaa ja ilahduttaa kaiken ikäisiä asukkaita.
Innostuksesta konkreettisiin toimiin
Usein aloite taloyhtiön viljelypalstan perustamiseen tulee yhdeltä tai useammalta aktiiviselta asukkaalta tai hallitukselta. Vaikka innostusta istutushommiin riittäisi, ei töihin pidä kuitenkaan ryhtyä oma-aloitteisesti. Asukkaiden toiveita tulee ensin kartoittaa koko taloyhtiöltä. Selvityksen voi tehdä esimerkiksi kyselyllä.
Kukkaistutuksiin verrattavissa olevissa pienemmissä hankinnoissa hankintapäätöksen tekee hallitus. Jos ehdotus on laaja ja hintavampi, päätös on syytä viedä yhtiökokouksen päätettäväksi.
– Mikäli pihaan liittyvä hankinta on mahdollista toteuttaa jo hyväksytyn talousarvion puitteessa, hallitus voi tehdä päätöksen itsenäisesti. On kuitenkin tärkeää muistaa, että asumiseen merkittävästi vaikuttavat päätökset on aina vietävä yhtiökokoukseen. Näin on esimerkiksi silloin, jos viljelypalstat tulisivat jonkun olemassa olevan pihatoiminnon tilalle, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm selventää.
Kun viljelypalstasta on syntynyt yhteinen tahtotila, taloyhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen tehtävä on päättää käytännön toimista: miten viljelyä on viisainta toteuttaa, käytetäänkö viljelypalstan hoitoon taloyhtiön rahoja tai kuka hankkii tarvittavat työvälineet viljelylaareista kasteluletkuun. Taloyhtiö päättää hankkimansa viljelypalstan maksuista tai maksuttomuudesta itse.
– Viljelypalstan kustannukset katetaan ensisijaisesti kaikilta osakkailta perittävällä vastikkeella. Jos yhtiö haluaa periä esimerkiksi jonkinlaisen käyttökorvauksen asukkailta viljelypalstan käytöstä, siitä on yhtiössä päätettävä erikseen, Furuhjelm sanoo.
Mikäli vapaaehtoiset asukkaat päättävät hankkia viljelmän omakustanteisesti asukkaiden itsenäisenä hankintana, taloyhtiö ei välttämättä osallistu kustannuksiin lainkaan.
Tarvitaan aurinkoinen paikka ja selkeät säännöt
Kaiken ohella on oleellista suunnitella tarkasti, mihin viljelyslaatikot tai -palstat pihalla sijoittuvat, sillä kasvit tarvitsevat menestyäkseen sopivan aurinkoisen paikan. Samalla tulee huomioida, että ryytimaa ei ole huoltotöiden esteenä. Usein taloyhtiöiden pihalta löytyy sopiva alue, joka voidaan aidata ja varustaa tarvittavilla välineillä kuten vesipisteellä, kompostilla ja muilla tarvikkeilla.
Viljelypalstojen hoitoon tarvitaan selkeä toimintasuunnitelma siitä, kuka hoitaa palstan ja miten sekä minne esimerkiksi kasvijätteet laitetaan. Jos viljelykset ovat kaikille yhteisiä, komposti ja siihen liittyvät kustannukset ovat yleensä taloyhtiön vastuulla. Asukkaan omien viljelysten kohdalla tarvitaan selkeät pelisäännöt ylläpitovastuusta. Kaikesta tästä on tiedotettava asukkaita hyvissä ajoin ennen viljelypalstan perustamista.
