Tuoreet lakiuudistukset edesauttavat esteettömyyttä edistävien muutosten toteuttamista sekä huoneistotietojärjestelmän hallittavuutta. Näiden lisäksi taloyhtiöiden lainoihin on tulossa rajoituksia.
Eduskunta hyväksyi tiistaina 14. helmikuuta 2023 asunto-osakeyhtiölakia koskevan muutoksen. Uudistus on osa asunto-osakeyhtiölain muutoshanketta, ja sen tavoitteena on helpottaa esteettömyyden parantamista sekä nopeuttaa kestävään asumiseen liittyviä muutostöitä.
Muutos on sisällöltään ympäristövaliokunnan mietinnön mukainen. Käytännön tasolla se antaa osakkaalle oikeuden tehdä omalla kustannuksella esteettömyyttä helpottavia muutoksia myös asuntonsa ulkopuolella eli taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi ulko-oven sähköisen avausjärjestelmän ja sisäänkäynnin luiskan tai yleisten tilojen ja sisäänkäynnin valaistuksen parantaminen. Ehdotuksen mukaan muutoksen toteuttanut osakas vastaa tehtyjen toimenpiteiden käyttökuluista, huollosta ja kunnossapidosta ja myös tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta – samaan tapaan kuin toimitaan asunnon muutostöiden kohdalla. Laki edellyttää, että muutoksesta ei aiheudu muita kustannuksia tai muuta ylimääräistä haittaa taloyhtiölle tai muille osakkaille. Lue lisää esteettömyydestä taloyhtiössä tästä.
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm muistuttaa, että huoneiston ulkopuolelle tehtävät muutokset saattavat kuitenkin hankaloittaa yhtiön toimintaa esimerkiksi huoltotoimenpiteiden kohdalla.
– Taloyhtiössä onkin tärkeää pohtia hyvissä ajoin, miten osakkaiden asentamat laitteet huomioidaan esimerkiksi siivouksessa tai talvikunnossapidossa. Lisäksi on tärkeää huomioida, että kunnossapitovastuu siirtyy myyntitilanteessa huoneiston uudelle omistajalle, Furuhjelm sanoo.
Muutos vahvistettiin toisella kierroksella, ja sen on tarkoitus astua voimaan mahdollisimman pian vahvistamisen jälkeen.
Mikä muuttuu Huoneistotietojärjestelmässä?
Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina 3.2.2023 huoneistotietojärjestelmää koskevat lakimuutokset. Muutokset koskevat lakia huoneistotietojärjestelmästä, huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia sekä asunto-osakeyhtiölakia. Muutokset astuvat voimaan 1. kesäkuuta 2023.
Uudistukset tähtäävät osakeryhmien muutosten parempaan hallintaan sekä toimenpiteisiin, jotka parantavat taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen saatavuutta. Tarkoitus on, että rekisteri palvelisi jatkossa mahdollisimman hyvin esimerkiksi taloyhtiöiden omaa hallintoa, osakkaiden tiedonsaantia sekä kiinteistönvälittäjiä, luottolaitoksia ja vakuuttamista.
Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötiedot tullaan muuttamaan vakioituun muotoon. Yleisessä muodossa oleva tieto tukee taloyhtiöiden suunnitelmallista ylläpitoa ja auttaa ennakoimaan tulevia tarpeellisia kunnossapitotöitä aiempaa paremmin.
– Jatkossa myös isännöitsijäntodistuksella annettavia tietoja saataisiin käyttöön huoneistotietojärjestelmän avulla, jolloin tiedot tulisivat suoraan esimerkiksi kiinteistönvälittäjän käyttämään järjestelmään. Lisäksi huoneistotietojärjestelmästä pystytään uudistuksen jälkeen toimittamaan tietoja taloyhtiölainoista positiiviseen luottorekisteriin. Tämä auttaa muun muassa ylläpitämään taloudellista kuria asunto-osakeyhtiöissä, Furuhjelm kertoo.
Rajoituksia taloyhtiöiden lainoihin
Hiljattain voimaan astunut uusi lainsäädäntö tuo rajoituksia myös taloyhtiöiden lainoihin. Tasavallan presidentti vahvisti lait torstaina 16.2 2023, ja ne tulevat voimaan heinäkuun alussa 2023.
Uudistuksen tavoitteena on hillitä kotitalouksien velkaantumista siten, että jatkossa uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 30 vuotta. Uudisrakentamisessa laina saa puolestaan olla enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Taloyhtiölainojen takaisinmaksuaika saa olla uudisrakentamisessa enintään 30 vuotta. Lyhennysvapaita ei voi olla ensimmäisinä viitenä vuotena rakennuksen valmistumisesta paitsi ensimmäisen vuoden aikana.
– Säännöissä on kuitenkin joustonvaraa. Pankki voi esimerkiksi poiketa enimmäistakaisinmaksuajasta kymmenessä prosentissa luotonannosta ja maksujärjestelytkin ovat mahdollisia. Lainsäädäntö ei myöskään sisällä tulosidonnaista enimmäisvelkasuhdetta eli niin sanottua velkakattoa, Furuhjelm tarkentaa.
