Uusi jätelaki astui voimaan kesällä 2021. Taloyhtiöissä se on tarkoittanut uusia velvollisuuksia jätteiden lajitteluun. Näin jätelaki etenee tänä kesänä ja tulevina vuosina.
Jätelainsäädännön uudistus Suomessa pohjautuu EU asettamaan jätesäädöspakettiin, jonka keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Uudistetun jätedirektiivin mukaan esimerkiksi yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Yhdyskuntajätteeseen lasketaan asumisen sekä hallinto-, palvelu ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte.
– Lakimuutoksella toteutetaan myös Marinin hallituksen ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” -kokonaisuuteen sisältyviä kirjauksia, joilla lisätään jätteen kierrätystä ja vahvistetaan maamme roolia kiertotalouden edelläkävijänä, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama kertoo.
Taajamien vuoro seuraavaksi
Uusi jätelaki on tuonut taloyhtiölle ja asukkaille uusia velvoitteita lajitteluun. Sen mukaan kaikissa yli viiden huoneiston taloyhtiöissä on oltava jätepiste, jossa lajitellaan erikseen sekajäte, biojäte, kartonki, muovi, metalli sekä lasi. Kuntien tehtävä on huolehtia jätekuljetuksista.
Heinäkuun 2022 alusta biojätteen keräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset tämän sallivat ja toiminnasta ilmoitetaan kunnan jätehuoltoviranomaiselle.
Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.”
Kunta voi vaikuttaa asuinkiinteistöjen kierrätykseen
Lakiuudistus etenee ensi vuoden puolella siten, että heinäkuussa 2023 alkaen kartongilla, metallilla, lasilla ja muovilla on oltava erilliskeräys niissä taajamissa sijaitsevissa kiinteistöissä, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Vuoden 2024 heinäkuun alussa biojätteen erilliskeräys tulee löytyä kaikista kiinteistöistä, jotka sijaitsevat yli 10 000 asukkaan taajamassa. Pientalot voivat täyttää velvollisuuden kotikompostoinnilla.
– Kokonaisuudessa on syytä kuitenkin huomioida, että kunta voi jätehuoltomääräyksillä laajentaa asuinkiinteistöllä tapahtuvaa keräystä myös taajamien ulkopuolelle sekä ulottaa erilliskeräyksen myös asetuksen vähimmäisvaatimusta pienempiin kiinteistöihin. Lisäksi se voi määrätä erilliskeräämään kiinteistöllä sellaista jätettä, jota ei ole mainittu asetuksessa, Valkama tarkentaa.
Tiesitkö? Sekajätteeksi lasketaan poltettava jäte, polttokelpoinen ja kuivajäte tarkoittavat samaa asiaa.
Miten taloyhtiöiden tulisi varautua tuleviin muutoksiin?
Jos taloyhtiö ei kykene järjestelemään vanhoja jäteastioita tehokkaasti, jätelain muutokset saattavat johtaa siihen, että olemassa oleva jätekatos jää liian pieneksi.
– Taloyhtiöiden on siis syytä hyvissä ajoin varmistaa, että kaikki asianmukaiset keräysastiat pystytään järjestämään kiinteistölle määräaikojen puitteissa ja sijaintikunnan jätehuoltomääräykset huomioiden. Naapurikiinteistöjen kanssa voi tarkastella yhteisten keräyspisteiden mahdollisuutta, Valkama muistuttaa.
Yhtiössä kannattaa lisäksi tiedottaa mahdollisimman kattavasti jäteastioiden muutoksista sekä panostaa lajittelua koskeviin ohjeisiin.
– Jos asukkaat jättävät lajittelematta silkkaa tietämättömyyttään, ei säästöjä sekajätteen vähenemisen muodossa synny eikä lakimuutoksen tavoitteita saavuteta, Valkama sanoo.
