Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelu on nopea ja edullinen keino saavuttaa kaikille osapuolille sopiva ratkaisu. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n lakimies, varatuomari Hanna Vieruaho vastaa seitsemään kysymykseen sovittelusta.
1. Sovitteluun kannustetaan myös taloyhtiöriidoissa, on vastassa sitten yksittäinen osakas tai urakoitsija. Miksi sovitteluun kannattaa tarttua?
Sovittelu on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino, ja sillä on monia etuja oikeudenkäyntiin verrattuna. Sovittelu antaa ratkaisun avaimet osapuolten omiin käsiin ja kannustaa yhdessä etsimään ulospääsyä hankalasta tilanteesta. Sovittelussa voidaan myös selvittää osapuolten välisiä vanhoja kiistoja. Näin tehdään erityisesti silloin, jos ne ovat osaltaan johtaneet käsillä olevaan riitaan. Kun ongelman perimmäinen syy saadaan purettua, sen ei enää jatkossa pitäisi aiheuttaa eripuraa. Muita sovittelun merkittäviä etuja oikeudenkäyntiin verrattuna ovat menettelyn nopeus ja edullisuus. Taloudellisesti haastavina aikoina on hyvä pitää mielessä, että oikeudenkäynti voi tulla etenkin pitkittyessään erittäin kalliiksi.
2. Millaisia eri sovittelun muotoja on?
Yleisimmin sovittelu tapahtuu tuomioistuimessa. Tuomioistuinsovitteluun voi hakea erillisellä sovitteluhakemuksella. Myös tuomioistuimessa jo vireillä oleva riita-asia voidaan siirtää tuomioistuinsovitteluun molempien osapuolten suostuessa siihen. Tuomioistuinsovittelun lisäksi riitoja voidaan sovitella asianajajasovittelussa, jonne osapuolet voivat hakeutua ottamalla yhteyttä Asianajajaliiton sovittelijaluetteloon merkittyyn sovittelijaan. Sovinnosta on syytä keskustella osapuolten välillä muutoinkin, ennen kuin asia ehtii edetä oikeussaliin.
3. Mitä tuomioistuinsovittelussa käytännössä tapahtuu?
Tilaisuudessa sovittelija avaa ensin tilannetta ja kertoo sovittelupäivän kulusta. Tämän jälkeen osapuolet voivat kertoa omista toiveistaan sovittelun suhteen. Konfliktiin haetaan ratkaisua keskustelemalla, jonka jälkeen edetään neuvotteluihin. Neuvotteluvaiheessa osapuolet neuvottelevat joko kaikki yhdessä tai vuorotellen sovittelijan kanssa. Viimeksi mainittua kutsutaan erillisneuvotteluiksi.
Sovittelun tavoitteena on se, että osapuolet kykenevät yhdessä löytämään ratkaisun riitaan. Sovittelijan tehtävä on avustaa osapuolia parhaan tuloksen saavuttamisessa. Kun asiassa päästään molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen, se käydään vielä yhdessä läpi sovittelijan kanssa. Tämän jälkeen sovittelija vahvistaa sovinnon. Tuomioistuimen vahvistama sovinto on täytäntöönpanokelpoinen kuten tuomiokin.
4. Mistä sovittelun kustannukset muodostuvat?
Tuomioistuinsovittelun kustannukset kertyvät tuomioistuimen käsittelymaksusta sekä oikeudenkäyntiavustajan palkkiosta. Vaikka sovittelussa päärooli ratkaisun löytymisessä on osapuolilla itsellään, on tärkeää, että molemmat ottavat avukseen oikeudenkäyntiavustajan. Avustajalla on merkittävä rooli sovinnon löytymisessä ja päämiehen edun valvomisessa. Sovittelussa on tapana pitää taukoja, jolloin osapuoli voi keskustella avustajansa kanssa esimerkiksi sovinnon ehdoista sekä puntaroida sovinnon hyötyjä oikeudenkäynnin jatkumiseen verrattuna.
5. Millaisissa riidoissa kannattaa erityisesti hyödyntää ratkaisukeinona sovittelua?
Kaikenlaiset riidat sopivat sovitteluun, mutta aivan erityinen paikkansa sillä on niissä kiistoissa, joissa osapuolet joutuvat jatkossakin olemaan tekemisissä keskenään. Tällaisia ovat esimerkiksi osakkaan ja taloyhtiön väliset riidat. Se, että syntyneet solmut on kyetty ratkaisemaan rakentavasti, kantaa osapuolet mahdollisten muidenkin konfliktitilanteiden yli.
6. Millaisella asenteella sovitteluun kannattaa mennä?
Sovitteluun kannattaa lähteä avoimin mielin ja ratkaisukeskeisellä asenteella. Sovittelussa asioita tarkastellaan myös toisen osapuolen näkökulmasta. Vastapuolta kannattaakin kuunnella herkällä korvalla. On tärkeää ymmärtää, että sovinto edellyttää yleensä jonkinlaista joustamista omista toiveista. Sovitteluun mentäessä on hyvä ennakolta sisäistää sekin ajatus, mitä riidan päätyminen oikeudenkäyntiin tarkoittaisi omalta kannalta. Edessä siintävä vaihtoehtoinen tie voi olla pitkä ja vaativa.
7. Mitkä asiat edistävät sopuisaa yhteiseloa taloyhtiössä?
Asiallinen ja rakentava suhtautuminen muihin sekä kyky ymmärtää erilaisia näkökulmia tarjoavat hyvän lähtökohdan kaikenlaiselle kanssakäymiselle. Taloyhtiössä riitatilanteita voidaan ehkäistä myös avoimuudella, viestinnällä sekä huolehtimalla yhdenvertaisuudesta.
