Turvallisuudessa, jos missä, kannattaa jättää romukoppaan ajatus, ettei yksi ihminen voi vaikuttaa. Meistä jokainen voi tehdä kotiympäristössään pieniä tekoja, jotka vaikuttavat naapuruston ja lähipiirin hyvinvointiin.
Tekojen ei todellakaan tarvitse olla suuria ja maata mullistavia. Pieneltäkin tuntuviin turvallisuusepäkohtiin reagoimisella voi nimittäin olla jopa ihmishenkiä pelastava vaikutus, eikä edes rahallinen panostus ole useimmiten kovin suuri.
Vaikka turvallisuus ei synnykään lakeja kirjoittamalla, lainsäädäntöäkin tarvitaan. Myös pelastuslain mukaan ensisijainen vastuu onnettomuuksien ehkäisystä sekä omasta ja ympäristön turvallisuudesta huolehtimisesta on meidän jokaisen harteilla. Pelastuslaki esimerkiksi velvoittaa jokaisen toimimaan tulipalon tai muun vaaratilanteen uhatessa ja sattuessa – ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Mutta mitä me – sinä ja minä – voimme tehdä käytännössä, jotta arjen riskit eivät realisoituisi ja vaaratilanteet pystyttäisiin välttämään?
Ainakin voimme
- ilmoittaa huoltoyhtiöön, jos porrashuoneen tai pihavalon lamppu on palanut tai liukkaudentorjunta pihalla tökkii
- kertoa avaimen katoamisesta ja sarjoitustarpeesta viipymättä isännöintiin
- tehdä aloitteita hallitukselle turvallisuuspanostuksista, kuten mahdollisesti puuttuvien kerrosnumerointien asennuksesta (useammat silmät nyt vaan huomaavat enemmän)
- kysyä hallitukselta, onko meidän talon pelastussuunnitelma ajan tasalla, mistä se löytyy ja pitäisikö turvallisuusasiat jälleen palauttaa asukkaiden mieleen
- olla paikoittamatta pelastusteille edes pienen piipahduksen ajaksi
- harjoittaa ylipäätään ns. positiivista naapurikyttäämistä, eli reagoida tilanteen niin vaatiessa, oli se pihalla leikkivien lasten riskaabelit leikit tai avun hälyttäminen tosipaikan tullen.
Vaikka saattaa tuntua helpommalta ajatella, että joku muu – hallitus, isännöitsijä tai vuokranantaja – hoitaa, kannustan ryhtymään oman elämän turvallisuuspäälliköksi. Nosta siis seuraavan kerran kotitalossa ja -pihalla liikkuessasi katse kännykästä – se tekee meille hyvää monella tavalla ja tasolla.
Jaana Sallmén,
asianajaja, varatuomari, LKV
